Miten tätä kestää? Mulla alkaa olla aika voimaton olo. ov

Todella vähänhän tuo on, muttamutta...Etkö pysty tekemään asialle mitään, vaan tilanne vaan jatkuu ja jatkuu vuodesta toiseen?



Käytkö töissä?

olet ilmeisesti oikeutettu toimeentulotukeen?

Mars sossunluukulle!

Ei tuolla summalla ainakaan lapsia pueta ja ruokita.

Olin samassa tilanteessa vuosia. Kyllä se vie voimia kun ei voi mitään tehdä eikä hankkia mitään. Jos tulot on noin pienet kuin sulla niin rahaa ei jää ylimääräiseen vaikka käyttäis minkälaisia marttaniksejä.



Mut sulla on kuitenkin yksi ainoa elämä josta varmasti löytyy niitäkin asioita jotka antavat voimaa. Jos sä et näe enää elämää elämisen arvoiseksi, niin muutakin on pielessä kuin pelkästään talous. Sinuna hakisin apua ihan ammattilaiselta.

Mistä noin huono rahatilanne johtuu?

Tosin omapa oli valintani lähteä opiskelemaan heikkojen tukien varassa.Mulla on aina maksamattomia laskuja joten mulle ei jää käytännössä euroakaan elämiseen.



Mutta mulla on päämäärä,ja kun valmistun niin töitä on varmasti tarjolla.

Mutta ulosotossa. Ei vaan jaksais enää. ap

Oletteko hakeneet jotain velkajärjestelyä tms?

mä en pääse velkajärjestelyyn, en ole kokoaikatöissä, vaan 30h/vko. Ollaan me siellä käyty. ap

haluaisi kuunnella teidän juttujanne siitä, miten varasitte matkan Egyptiin, ostitte talvitakin ja vähän muuta kivaa lisäks. Vedän turpaan jokaista joka kehuskelee mulle rahoillaan.

tämä kuulostaa niin tutulta! Meillä oli ihan sama tilanne pari vuotta sitten. Itkettiin oikeasti välillä miehen kans että ku ei voi ikinä mitään tehä. Sukujuhliinkaan ei aina päästy ku ei ollu rahaa, eikä kehdattu muille sanoa ja ne piti meitä outoina/mielenvikaisina, ku ei sukujuhliin menty, luulivat ettei haluttu mennä.:(

Lopulta mies romahti, oli juuri töissä. Se vietiin sairaalaan ja siitä alkoi purkautua koko homma. Saatiin yks isompi laina jolla maksettiin ihan kaikki pois, joka ikinen lasku kaapista ja kaikki ulosottovelat. Mutta tämäki vaati tosiaan tunnustamisen miehen vanhemmille kuinka pahassa tilanteessa ollaan, ja lainapaperit tarvitsi heidän takauksensa. Mutta nyt siitä on päästy yli. Ja elämä on ihanaa!

Kehottaisin teitäkin jaksamaan odottaa. Se tulee yhtäkkiä jostain helpotusta. Me oikeasti rukoiltiin iltasin että jumala auttais, vaikka ei muuten mitään rukoilijoita ollakaan. Sillon vaan oli niin iso hätä. Ja nyt tuntuu siltä että siksi me siitä yli päästiin, jumala autto. Mutta ei me höyrähetty mitenkään.:)