Tuli tuosta yhdestä ketjusta mieleen, että olivatko asiat

Ei ollut suuria uhkia kotinurkilla, lapset juoksivat puistoissa ja pihoissa leikkimässä aika vapaasti 70-luvun alun Helsingissä. Krunikassa asuin itse silloin.

Liikennettä oli paljon vähempi eikä päiväsaikaan ollut lapsilla sen suurempaa pelättävää. Puistossa saattoi joku puliukko höpistä omiaan penkin päässä mutta lapset sai olla rauhassa.



Tietotulvaa pystyi kontrolloimaan, telkusta ei tullut kaikenmaailman tyhjänpäiväisyyksiä tuntitolkulla joka ilta, kaikki maailman pahat uutiset ei vyöryneet tajuntaan joka puolelta. Lapset leikkivät ulkona paljon, kavereiden luona ei notkuttu tv-ruudun tai tietsikan ääressä vaan leikittiin, askarreltiin ja pelattiin lautapelejä.



Nyt asumme ihan pikkukaupungissa, lapsia ei uskalla noin vaan päästää kovinkaan kauas kotipihasta. Joka paikasta tunkee lapsille sopimatonta lööppiä ja materiaalia, saat olla selittämässä milloin mitäkin pahaa asiaa.



Kyllä mä kaipaan tavallaan tuota 70-luvun maailmaa. Aikaa oli jotenkin enempi ja elämä perhekeskeisempää.

Poliisit valppaampia,tietoa enemmän ja apua löytyy jopa alkoholisoituneille ompelijoille!

Ihan täydestä sydämmestä.

tänä päivänä on näitä hyviä asioita



- fyysinen kuritus kielletty



- Terveydenhuolto on kehittynyt



- Autoissa on turvaistuimet lapsille



- Vanhemmat eivät tupakoi sisällä



Muuten komppaan kakkosta :)



ap