Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko tämä reilua? Mitä tässä tilanteessa auttaisi?
03.01.2011 |
Ensinnäkin käyn kokopäiväisesti töissä ja olen tällä hetkellä ainoa perheen varsinainen palkkatyössäkävijä (mies työtön). Toisekseen teen meidän perheessä kaikki ruuat (mies ei halua eikä osaa) eli aamupalan, illallisen ja iltapalan. Kolmanneksi siivoan ja teen muuten kotihommat meillä iltaisin töiden jälkeen tai viikonloppuna (pesen pyykit, siivoan keittiön). Mies on kotona pääasiassa päivisin, syö minun valmiiksi laittamaani ruokaa lounaaksi (yleensä edellisen illan jämiä tosin). Minä huolehdin oman osuuteni myös koiran ulkoilutuksesta ja vien aina lapset aamuisin hoitoon (jotta mies saa nukkua pidempään). Mies sentään hakee lapset ja ulkoiluttaa koiran aamupäivällä ja iltapäivällä.
a
Olen yrittänyt sanoa miehelle kauniisti ja vähän painokkaamminkin välillä, että hänen tulisi tehdä enemmän kotitöitä. Mä en vaan jaksa kauan tällaista enää! Mies istuu tietokoneella koko päivän, hyvä kun saa vaatteet päälleen. Joka helvetin päivä, kun tulen töistä kotiin, minua odottaa likaiset tiskit tiskialtaassa, vaatepinot lattioilla, petaamaton peti (mies nousee viimeisenä) jne. jne.
Kun huomautan jostain, mies vain sanoo "anteeksi, yritän muistaa laittaa ne paremmin huomenna". Argh! Ei sille voi edes vihainen olla. Onhan se rankkaa olla työtön, mutta on mullakin rankkaa! Millä tuohon mieheen saisi jotain eloa ja apua arkiseen raatamiseen? Lasten kanssa sentään leikkii, mutta kyllä minäkin mieluummin viettäisin perheeni kanssa aikaa kuin raataisin kotihommissa vapaa-aikani. Silloin, kun olin hoitovapaalla (mies oli töissä) niin kyllä vaan ihmeesti silloinkin koti oli puunattu miehen kotiin tullessa. Miksei nyt toimi toisinpäin? Mitä tässä keksisi?
Jos mies saisi töitä, niin voisin palkata apua, vaikka siivoojan... Nyt ei tule kuuloonkaan, kun pitää mun palkalla ja työkkäreillä vähän tarkemmin laskea menoja.
Kommentit (7)
ehkä miehes on vaan masentunut. Toisaalta olet hänet tuohon passaamiseen tainnut itse totuttaa. Nosta kissa pöydälle ja pidä vakava keskustelu, jos suhteenne on muuten ok. Tai pyydä anoppis teille siivoon ;)!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ettei tuollaiselle vätykselle saa edes suuttua, huoh!
Mistä sä niin päättelit? Ap taisi tarkoittaa, että mies ei pahuuttaan tai piruuttaan ole noin laiskamato. Ei vaan osaa tarttua hommaan, jos joku ei valvo vieressä. Ja auttaako se suuttuminen jos pitää suuttua joka päivä samasta asiasta? Näin minä ymmärsin tuon aloituksen...
Koska kuitenkin näyttää olevan niin, ettei pienestä sanomisesta ole mitään hyötyä, ota kovat keinot käyttöön.
Ihan alkajaisiksi pidätte kunnon neuvottelun, jossa esität kirjallisesti, miten paljon päivän aikana teet töitä yhteisen perheyksikkönne eteen. Palkkatyö, mutta sen lisäksi ihan minuutilleen se, miten hoidat lapsia ja huushollia, kuskaat päiväkotiin jne.
Siihen sitten vertailun vuoksi rinnalle miehen lasten haku ja koirien ulkoilutus. Kysy mieheltä, näyttääkö reilulta. Myöntää tietysti, ettei näytä.
Sitten kysyt, minkä perheenhuollon osa-alueen mies voisi ottaa kokonaisuudessaan vastuulleen. Siis ihan kokonaan. JOS nimittäin jatkatte entisellään, eli että miehelle osittuu hiukan vaikeasti hahmotettava osuus kodin töistä "siltä osin, kun vaimo on duunissa", hänen on helppo niistä laistaa notkumalla koneella.
Jos sen sijaan - kuten suosittelen - hän on vastuussa vaikkapa kaikesta pyykkihuollosta, pyykkiä takuulla kertyy alussa vuoreksi asti, mutta jossain vaiheessa (kun puhtaat ovat totaalisesti loppu) hänen on PAKKO ryhtyä toimeen. Sinä luonnollisesti joudut haastavaan vastuuseen eli sun EI MISSÄÄN OLOISSA PIDÄ SITTEN ALKAA AUTELLA JA PAIKKAILLA MIEHEN TEKEMÄTTÖMIÄ HOMMIA. Mieluummin et edes nalkuta tai muistuttele kovin usein!
Mitä siis miehesi voisi ottaa tehdäkseen:
- kaupassakäynnit
- pyykkihuolto
- viikkosiivous
- tiskit
Lähtisin siitä, että noista kolme pitää panna miehen hommiksi, koska kerran on kotona. Sinulle jää aamuherääminen ja lasten hoitoonvienti ja ruuanlaitto, siinä on riittävästi yhdelle töiden ohessa.
Totta kai on niin, että ap on itse osavastuussa tuohon tilanteeseen. Mitäs on hoitovapaallaan opettanut miehen täyspassaukselle (itsekin lankesin siihen loveen)! Mutta hei: miehet OPPIVAT KYLLÄ. Se vaatii vaimolta sitkeyttä olla paikkailematta ja nalkuttamatta. Mies tekee alussa asiat tosi kömpelösti ja huonosti ja hommat kasaantuvat, mutta kun vastuu on selkeästi sovittu, se on sovittu ja siitä pidetään kiinni.
Lykkyä!
nyt tietoisesti en tässä alakaan moittia miestä, vaikka se olisi helppo tie.
Vaan vastuutan sinua itseäsi.
Miksi olet ruvennut miehesikin äidiksi?
Mikset vaadi parisuhteelta tasa-arvoisuutta?
Siinä alennat myös miehesi! Ihmiseltä tulee olettaa reilua peliä, tasajakoa. Vain "vajaavaltaisilta" sitä ei voi olettaa.
Nyt siis ihan ekana miettimään omaa rooliasi.
Sinä olet puoliso, et kotisi laitoshuoltaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on varmaan tämmöinen lapsuudenkodista peritty malli, minut on kasvatettu tällaiseksi pikku puurtajaksi. Itseäni syytänkin, siksi kysyin neuvojanne, koska huutaminen ja nalkutus eivät auta. Toisaalta uskon, että vain itseään voi muuttaa, joten miehen pitäisi itse tajuta ottaa vastuu nykyistä paremmin.
Pakko ottaa vielä kerran asia kunnolla esille ja vaikka sitten itse lopettaa kotihommat joksikin aikaa. En usko, että mieheni haluaa ihan läävässä asua. Ja saa tästä lähtien järjestää itselleen lounaan, ruokarahaa annan toki tarvittaessa. Täytyy alkaa vaan vaatia reilumpaa meininkiä!
ap
Alue: Aihe vapaa
sukulaismieheltä..