Miten saan miehen tekemään asioita?

etkö huomannut vastaavaa seurusteluaikoina?

Muuten on kyllä hyvä mies, rakastava ja hellä. luotettava ja uskollinen. Fiksu myös, mutta omiin maailmoihinsa vaipuva. Ja ehkäpä myös omaa syytä, kun olen antanut asian olla näin kauan.

...oman kokemuksen perusteella noin käyttäytyvä mies harvoin parantaa tapojaan. Edellinen miesystäväni oli samanlainen, enkä koskaan saanut aikaan pysyvää muutosta (koska hän ei itse varmaankaan kokenut sitä tarpeelliseksi). Oma isäni on samanlainen, välillä koittaa pari viikkoa "autella" mutta eihän tuolla asenteella tietenkään oikeasti osallistu niin kuin puolisonsa toivoisi.



Nykyinen puolisoni ihastutti alun alkaen jo aktiivisuudellaan, ja edelleen rakastan hänessä monien muiden asioiden ohella sitä, että hän on "toimen mies" ja perusluonteeltaan tasa-arvoinen. Ei ole siis tarvinnut kiistellä kotitöistä vaikka olen nyt itse kotona ja hän töissä. Tietenkin teen erilaisia kotihommia päivän aikana mutta ne mitkä jäävät tekemättä tehdään sitten yhdessä illalla. Jotenkin uskon että homma toimii tasapuolisesti vain jos kummatkin uskovat tasapuolisuuteen. Sitä on vaikea muuttaa millään keskusteluilla, kinasteluilla tai vaatimuksilla. Jotenkin sinun pitäisi saada mies ymmärtämään asia sinun puoleltasi - mutta se voi olla vaikeammin tehty kuin sanottu, valitettavasti.

silti toisenkin suusta sama totuus. Ehkä mä lopetan sen perässä raahamisen ja elän itse niinku haluan. Ei se saatana saa edes päätettyä pelaako lasten kans jotakin peliä vai ei, jos en ole aloittamassa.. paitsi joskus, hyvin harvoin. ap

Jossain vaiheessa exäni keksi palkata siivojan (joka toinen viikko). Se oli siis hänen yrityksensä hoitaa oma osuutensa kotihommista. Ehkä sinun miehesi voisi osallistua johonkin kotihommaan maksumiehenä jos ei oikeasti saa itsestään irti muuta? Palkattu siivooja/lumenlakaisija/ruohonleikkaaja tekee työt jatkossakin, ja te voitte keskittyä kiistelemään jostain muusta ;) Tasa-arvon kannalta tuo ei ole paras mahdollinen ratkaisu mutta käytännössä se voisi helpottaa arkea joka tapauksessa.

kuitenkaan. Ja enemmän mua rassaaa vielä se ettei se saa mitään tekemistä lasten ja minun kanssa järjestettyä. Aina itse täytyy miettiä kaikki ja jos sen haluaa mukaan niin vielä kysellä että sopiiko sille.. ja useimmiten ei. Ei jaksa, tai ei ehdi. Nyt lähden lasten kanssa mummolaan. Näkemiin!

Meidän kotona asiat menee just noin. Mies ei tee oikeastaan mitään. Tänä talvena kolannut pihan 2 kertaa minun pyynnöstäni. Saattaa ripustaa pyykit, jos pyydän.



Ikinä ei ole mies viikannut vaatteita narulta kaappiin, pessyt vessoja, kylpyhuonetta, ikkunoita, vienyt autoa huoltoon, vienyt lapsia luistelemaan, hiihtämään, hoploppiin, korkeasaareen. Ikinä ei myöskään imuroi, moppaa lattioita.



Pyynnöstäni saattaa laittaa ruoan lapsille, käydä ostoslistan kanssa kaupassa, raivata lastenhuoneen suurimmat sotkut (yleensä aivan vääriin paikkoihin), korjata omat vaatteensa lattialta, viedä roskat ja vähän siivoilla keittiössä. Ei kuitenkaan esimerkiksi pese kattiloita. Laittaa pinttyneet kattilat astianpesukoneeseen, jolloin minä sitten joudun ne pesuohjelman jälkeen hinkkaamaan puhtaaksi.



Minä leikkaan ruohon, hoidan kukat ja pensaast, huollan ja katsastan auton, hoidan renkaidenvaihdot, lasten neuvolat, päiväkotiasiat, vaihtovaatteet, kaikki komeroiden siivoukset ja vaatteiden kierrätyksen, uusien hankinnan, vanhempainillat, kaikki lasten harrastusasiat, syntymäpäiväjuhlien järjestelyt, siivoukset, vieraiden kutsumiset jne. Minä laitan joulukoristeet, ostan ja koristelen kuusen, vien kuusen kierrätykseen, siivoan varastot, ripustan verhot ja taulut, hoidan vakuutusasiat, käyn kaupassa. laitan ruoan. Ja mitähän vielä...



Kun minun mieheltäni pyytää apua kotitöihin, hän alkaa puhumaan rahasta. On totta, että hän tekee paljon töitä, ei ryyppää rahojaan eikä ostele turhia. Mutta keskustelu menee aina näin

"voisitko vaikka tiskata, minulla on paljon tekemistä kun huomenna tulee vieraita"

"no voin minä tiskata, mutta tajuatko, ettei meillä olisi rahaa kutsua niitä vieraita, jollen minä tekisi töitä..."



Sama homma kaikkien vierailu- tms järjestelyiden suhteen: mies ei suunnittele mitään, hänellä ei ikinä ole muita suunnitelmia kuin työnteko. Ikinä ei siis esimerkiksi viikonloppuna sano, että tahtoisin viedä lapset ulos, tai että voisi tehdä ruokaa.



Ei näe tarpeelliseksi juhlia joulua, antaa lahjoja, järjestää uudenvuoden juhlallisuuksia. Nyt justiinsa vituttaa tämä kaikki todella paljon, täytyy itselleen oikein muistutella, että muilla elämän alueilla meillä menee todella hyvin, ja pystymme jakamaan elämämme erittäin hyvin. Mutta just nyt mua vituttaa tosi paljon. Terveiset tutuille.

on päästää hänet päättämään asioista; siitä mitä tehdään, ja miksi.



Kukaan ei pidä käskyttämisestä, ja jokaista ihmistä ottaa pannuun ohjeistaminen, pomottaminen ja määräily.



Eli teidän projektinne alkaa siis kunnon keskustelulla, jonka tarkoitus ei ole projisoida teidän ajatuksianne miehen päähän, ts. saada se parisuhteen toinen osapuoli omaksumaan teidän näkemyksenne, vaan lähteä puhtaalta pöydältä yhdessä määrittelemään kotitöiden reunaehtoja.



Onne matkaan.