Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Epäreilut isovanhemmat

30.12.2010 |

Joulu meni kotosalla, miehen ja lapsen kanssa. Olisimme halunneet mennä mummolaan, koska on lapsemme ensimmäinen joulu. Kesällä saimme kuitenkin tuntea nahoissamme, miltä tuntuu, kun isovanhemmat keskittyvät vain suosikkilapsenlapseensa (2 v).



Mieheni vanhemmat huomioivat vain ensimmäistä lastenlastaan, lastenlapsia on siis vain kaksi meidän lapsemme (1 v) mukaan lukien. Tätä lasta halitaan, sylitellään ja hoidetaan kilpaa. Hänelle ostetaan kaikki varusteet, huonekalut ym. niin kotiin kuin mummolaan. Tämän lapsen luo isovanhemmat ajavat vierailulle satoja kilometrejä, jotta vanhemmat saavat levätä/viettää hotelliöitä ja ravintolailtoja. Me emme edes välittäisi käydä baareissa tms, vaan haluaisimme, että isovanhemmat tulisivat vain katsomaan lastamme. Anoppini on kertonut olevansa ihmeissään näistä baari-illoista ym, mutta silti hoitaa.



Suosikin kuvia on seinillä sekä tietokoneen taustalla, kännykässä taustana. Tuntuu hieman pahalta, enkä tiedä oikein miten suhtautua.

Pidän appivanhemmistani kovin ja meillä on muuten hyvät välit, mutta tämä epäreiluus lasten kohtelussa syö mieltäni. Joskushan lapsemmekin huomaa tämän.



Lisäksi tämän toisen lapsen äiti käyttää häikäilemättömästi appivanhempiani hyväksi, mm. ostattamalla näille sänkyjä ym. lapselleen. Lapsi käyttää sellaista vaatemerkkiä, jota ei heidän kotikaupungistaan saa ja näin ollen ostattaa isovanhemmillaan kaikki vaatteet (heidän kotikaupungissaan liike on).



Onko kenelläkään muulla vastaavia kokemuksia? Miten olette toimineet? Suosikkilapsi on poika, meillä taas on tyttö, tiedä onko tällä merkitystä...

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
01.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi, olen todella pahoillani puolestasi :( En tosin ollut yllättynyt, että tämä suosikkilapsi on poika. En tiedä mikä siinä on, mutta monesti juuri poika on todella toivottu ja suosittu vanhemman polven keskuudessa ja varsinkin jos on vielä ensimmäinen lapsenlapsi. Itse juuri vuodatin tänne, kuinka mieheni isä oli todella selkeästi pettynyt kun mieheni ja minun lapsi tuleekin luultavasti olemaan tyttö ja todella loukkaavaahan se on, kun itse toivomme vain että lapsi pysyisi terveenä. 100% ei kukaan vielä tässä vaiheessa sukupuolesta ole, mutta itsekin ajattelen, että saakohan tyttölapsi sieltä päin huomiota...tai mitä jos tuleekin poika myöhemmin niin jääkö tyttö vähemmälle huomiolle. Emme todellakaan aio sietää sellaista. Lapsihan siinä kärsii.



Oletko keskustellut asiasta? Jos teillä on hyvät välit, niin voisiko olla helppo puhua asiastan miehesi vanhempien kanssA? Tai voisiko kenties miehesi keskustella siitä heidän kanssaan? Kannattaa mielestäni ottaa asia puheeksi ajoissa. Kuten sanoit niin lapsi tulee vielä joskus huomaamaan tuon epäreilun kohtelun :/ Minä ja veljeni emme olleet isän puoleisten isovanhempiemme ensimmäisiä lapsenlapsia, mutta koin aina isoveljeni heille tärkeämmäksi ja eihän se mukavalta tunnu...



On kyllä todella törkeätä valita suosikki...kaikkien lastenlapsien tulisi olla tärkeitä isovanhemmille.



Voimia! Toivottavasti asia selviäisi.

Vierailija
2/4 |
12.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kiitos vastauksesta=) on surullista, että olet ihan itsekin joutunut kokemaan vastaavaa....ehdotit, että voisin keskustella anopin/apen kanssa, mutta he ovat kuitenkin jo vanhoja ihmisiä ja sitä sukupolvea, etteivät tällaista tuntemusta ottaisi rakentavasti, vaan kritiikkinä...enkä tietenkään halua heitä loukata.



mieheni taas pyytää minua olemaan välittämättä, hän sanoo vain että jos eivät käy, niin ei sitten..vetoaa siihen, etteivät vanhemmat ole aiemminkaan paljoa käyneet. meillä on pian tytön ensimmäiset syntymäpäivät, joihin isovanhempien piti osallistua. kuitenkin he peruivat tulonsa, koska toinen perhe tarvii JUURI sinä viikonlopuna hoitoapua...en tiedä itsekään, kuinka kauan jaksan yrittää pinnistellä ja saada heitä tapaamaan myös toista lastenlastaan!



tsemppiä sinulle ja olisi mukava kuulla, miten asiat lähtevät rullaamaan! tytöt ON ihania, joka tapauksessa=))

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3/4 |
12.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meilla on samankaltainen tilanne, paitsi minun mummoni paapoo minun lapsiani, kun ne on niin ihania,fiksuja jne. Mutta serkkuni lapsi ja tuleva vauva onkin sitten ihan hanurista...heita ei kutsuta edes kylaan ja jos on tulossa niin han kieltaa...poikakin on niin "pallinaama joka paskoo housuunsa". Tama kohtelu ei oikeastaan johdu lapsista vaan siita, etta mina olen hanen suosikkinsa tavallaan ja tietysti siten myos lapseni. voisiko teilla olla samalla tavalla?



Meilla juu mummo syytaa rahaa lapsille ja minulle ja syntymattomalle vauvalle ja sanoo ettei serkulleni saa hiiskua ettei ole sitten kanssa kerjaamassa. niin ja tietysti asiaankuuluvasti hanen miehensa on kauhea paska ja minun mieheni vie jalat alta :D hahah



ja tuntuu se pahalta minusta..todella, lapsi ei ole tehnyt MITAAN vaaraa ja silti sorsitaan ja haukutaan oikein :(

Vierailija
4/4 |
10.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko kyseessä appivanhempien tyttären lapsi tämä vanhempi jota lellitään? On TOSI tavallista että tyttären lapset ovat isovanhemmille paljon läheisempiä kuin pojan lapset, koska tyttäret usein pitävät enemmän yhteyttä ja ovat läheisempiä omiin vanhempiinsa kuin pojat.



Minä olisin soittanut sille sun miehen siskolle/veljelle ja valittanut että appivanhemmat eivät pääse tyttäresi syntymäpäiville koska he olivat pyytäneet lapsenvahtiapua samalle viikonlopulle. Te voisitte sopia, että jo sovittujen tapaamisten yli ei saa kävellä! Ja alkakaa itsekin varata näitä lapsenvahtivuoroja. Joskus isovanhemmilla on velvollisuudentunne että he käyvät kylässä VAIN jos apua tarvitaan. Meillä on just näin. Mummot tulevat paikalle jos meillä on työmatka, iltameno tms pakollinen meno mutta eivät muuten vaan kyläilemään.

Ehkä se on vähän niinkin että esikoinen on enemmän silmäterä kuin muut. Mutta se ei tarkoita että muut lapsenlapset eivät ajan kanssa saavuta samaa asemaa. Kun teille on tärkeää että appivanhemmat huomioivat myös teidän lastanne, auttakaa heitä rakentamaan läheinen suhde tyttäreenne. Lähettäkää kuvia, piirustuksia ym. jos ette ole vielä niin tehneet. Ja käykää kylässä usein. Ehkäpä appivanhempasi ovat uupuneita olemaan lapsenvahteja mutta eivät uskalla kieltäytyäkään, niin että eivät enää jaksa olla samalla tavalla teille. vanhuksilta kun ei saisi liikoja odottaa. Sen toisen lapsenlapsen vanhemmat ovat hieman itsekkäitä kun eivät itse tajua tasata tilannetta!