MIstä koirarodusta parhaimmat kokemukset?

Bichon friset, meillä ollut kaksi, tykkäävät vahtia pihapiiriä ja ilmoittaa vieraista: ominaisuus jonka haluan tulevan pentunikin oppivan.



Muuten Bichon friset ovat kuin pieniä sirkuskoiria; huomionkipeitä, leikkisiä, urheilullisia ja itsepäisiä.

löytyy ihana kultainennoutaja (ollu jo 3 kpl)

Dobermannin ja labradorinnoutaja sekoitus. Uskollisin, laumasieluisin, palveluhalusin koirani. Huonoja kokemuksia:

tanskandogeista (useista) Vika minussa; en vain taida pitää niistä.

Sekarotuisista joissa ajokoiraa; "mahdottomia" kouluttaa pysymään pihassa.

Novascotiannoutajasta; erittäin vihainen ja ärhäkkä (väärä koulutus)

Bichon frise: naapurin tasaisen ärsyttävästi räksyttävä rakki

Eli kaikki huonot kokemukset liittyy enemmän koiran omistajaan tai minuun, kuin koirarotuun.



Tällä hetkellä minulla on 5 kk nöffivauva - voi jessus mikä ihana tapaus =)

Ollut aikanaan bullmastiffi, jonka otin, kun hän oli 6-vuotias (tuli mulle eläkepäiviksi, kun edellinen omistaja oli pahoinpidellyt) - oli lutuinen kuin mikä (vaikka olis ollut syy vihata ihmistä).



Nyt westie - iloinen, utelias, kiltti - trimmaajan ja eläilääkärin mielestä erittäin hienoluonteinen westie (joista löytyy kyllä tulisempiakin luonteita)

Tosi kiltti ja älykäs. Löytyy myös hassuja piirteitä ja tarpeeksi vilkas on meikäläisen makuun. Ihanaa lenkkeillä kun rantapoluilla kulkee vapaana lähellä ja tulee kutsusta viereen. Ei räksytä eikä tee tuhoja kotona. Kokonaan sisäsiistiksi oppi parissa viikossa.



Lapset rakastaa tätä suloista tuhveloa. Harvinaisempi rotu Suomessa.

Mutta tykkäänkin vähän höselömmistä koirista, eihän ne mitään uljaita paimenkoiria ole, mutta nauraa saa! Eivätkä oikein osaakaan olla aggresiivisia.

Aivan ihana luonne - pitää vain katsoa tarkkaan, mistä sen hankkii, jottei saa vaivoikseen arkaa yksilöä. Mahtava lasten kanssa, kaunis, oppivainen, energinen mutta osaa myös rauhoittua. Täydellinen!

Ihana, lempeäluonteinen uros, metsästyshaluista ei tietoakaan, rakasti erityisesti lapsia ja vanhoja mummoja. Koirasta pitivät kaikki, jopa vannoutuneet koirien vihaajat.

Hurmannut meillä koko taloyhtiönkin. Monet ihmettelevät aina tavatessamme, että miten tuo voikin olla noin touhukas ja iloinen AINA :-D



Ainoa miinuspuoli on heikko kylmänkestävyys eli näillä paukkupakkasilla täytyy pukea vaatetta päälle.

Kokemusta on muistakin, mutta vehniksemme on ollut ylitse muiden. Turkki nyt vaatii enemmän hoitamista kuin monen muun rodun, mutta siitä ei lähde karva. Ja luonne on meidän vehniksellä aivan loistava, tulee lasten kanssa toimeen ja jaksaa lenkkeillä säällä kuin säällä. Ja ei ole koko ajan jaloissa, sopivalla tavalla jäärä ja itsenäinen.

suomenajokoirasta, keskiaasianpaimenkoirasta, maltankoirasta.

Huonoja novascotiannoutajasta. Se oli ehdoton pohjanoteeraus. (huonohermoinen, jopa puri ihmisiä). Whippetistä, useistakin koirista. Epäluotettavia ja myös huonohermoisia pienten lasten kanssa, vaikka lapsia ei tosiaankaan päästetty ikinä kiusaamaan niitä millään lailla. Yksi kaverini kasvatti näitä.

Suursnautserista. Toisella kaverilla oli 3 tämän rotuista. Kaikki yliaktiivisia, ainakin mun mielestä, muuten kyllä luonteeltaan hyviä.



Minä yhdyn siihen ajatukseen myös, että nämäkään huonosti käyttäytyvät koirat eivät välttämättä olisi olleet tollaisia, mikäli niitten omistajat olisivat osanneet kasvattaa ne kunnolla.

Esim. Noi whippetit saivat tehdä lähes mitä tykkäsivät, hyppivät pöydillä ja kusivat sisälle.

Yksi niistä puri omistajaansakin, kun ei tykännyt siitä kun kynsiä leikattiin.

Suursnautserit eivät saaneet tarpeeksi aktiviteetteja ja liikuntaa.

Ainoa, jonka käytöstä en tajua on toi novascotiannoutaja. Se oli samassa perheessä, kuin miten parhaiten käyttäytyvä sakemanni ja sitä myös kohdeltiin samoin. Silti se oli ihan hullu.

Onkin yksi suosikkiroduistani. Hyvissä käsissä lempeä, laumaansa vartioiva paimen. Iloinen, leikkisä ja varaukseton.