Ei mee ihan putkeen mun äitiys
- meillä on kauhean epäsiistiä - en jaksa siivota
- lapset syö noin pari kertaa vuorokaudessa
- en jaksa leikkiä heidän kanssaan
- en jaksa opettaa heille uusia asioita
- ei mua ole äidiks luotu, käyttäydyn kun mikäkin opiskelija, tänään juuri mietin,että en asu "kodissa" vaan "kämpässä" - miten tästä saisi kodin näköisen, sellaisen siistin ja kotoisan?
Kommentit (14)
Mutta mikä mättää? Kaikki nuo asiat on sellaisia, että ovat ehkä oireita jostain muusta? Muuta se asia, mihin olet kaikkein tyytymättömin elämässäsi, se, minkä takia et jaksa. Tai tee ainakin suunnitelma sen muuttamiseksi, päätä tehdä elämässäsi jotain ja ala toimia.
pariin syöntikertaan päivässä, niin eikö se riitä?
Hanki siivoaja.
Itse inhoan lasten kanssa leikkimistä. Otan kellosta aikaa, että leikin päivässä vähintään 10 minuuttia heidän kanssaan.
Jos on likaista,pitää siivota. Jos on epäsiistiä/sotkuista,pitää laittaa tavarat paikoilleen. Lapset osaa leikkiä keskenään/yksin ainakin hetken kerrallaan,varsinkin jos aikuinen "laittaa leikin alkuun" eli esim pystyttää majan,kattaa nukeille teekutsut tms. Lapset oppii matkimalla aikuisia,eli aika pienikin lapsi oppii tosi nopeesti uusia asioita,kuten vaikka kuorimaan banaanin jos on nälkä.
Kämpästä ei saa kodin näköistä,siistiä ja kotoisaa,ilman vaivannäköä. Kannattaa miettiä mitkä on ne elementit mitkä tekee kodikkuuden (sisustus,esim sohvan koristetyynyt) ja hankkia ne eli sisustaa koti. Siistinä se ei valitettavasti pysy itsestään,etenkään lapsiperheessä. Joka päivä täytyy vähintään laittaa tavarat paikoilleen,vaatteet kaappiin jne. Pienet asiat tekee paljon,esim onko laukut jossain kaapissa tai muussa niille kuuluvassa paikassa vai siellä täällä,kaapit ja laatikot kiinni,.. Yks on kans johtojen piilottaminen;monesti just opiskelijakämpässä on kaikkien laitteidin johdot näkyvillä,mutta jos laitat ne piiloon (esim kulkemaan huonekalujen takaa tai _siististi_ lattialistoja ja ovenkarmeja pitkin) niin kodin ilme on heti viimeistellympi.
olemaan mukana siivoamisessa ruuanlaitossa. Kaikki ongelmasi ratkeavat.
Googleta vaikka hakusanoilla "Varhainen tuki". Sieltä voi saada määräajaksi kodinhoitoapua; eli joku tulee jajeesaa niin että saat kodin viihtyisäksi taas. Myös keskusteluapua voi saada jos haluaa. Minä käytin 3 kk tätä mahdollisuutta ja saimme kodin ihan ok kuntoon.
hae apua. Kysy siis asiallisesti vinkkejä, miten tasapaino säilyy. ÄLÄ mene sossuun valittamaan, että olet lopussa tms. Ne saattaa käsittää väärin!!!
Mun hyvä ystävä potee samanlaista tilannetta, kun on väsynyt omista töistä ja mies on muualla töissä tosi paljon. Eli muillakin on samanlaisia tuntemuksia.
Huom!Epäjärjestys ja likaisuus ovat eri asia. Pidä paikat puhtaana, ei haittaa vaikka olisi sekaistakin...mutta muista, että lapset oppivat esimerkistä. Ota siis pieniä tavoitteita kerrallaan toteutettaviksi. Esim. tänään puhdistan jääkaapin, huomenna WC:n, 1 krt/vko käytte vaikka uimahallissa tms. JA se 10min/pvä leikkiä on hyvä vinkki.
Tarkkaile, miten lapsesi voivat ja jututa heitä. Yhteiset jutusteluhetketkin ovat lapsille ihania asioita.
Tsemppiä!
hoitaa. tilanne on se, että en saa "kiksejä" tällä hetkellä mistään. Nytkin ajattelen että ostan lastenhuoneeseen uudet huonekalut, että näyttää kivemmalta ja saan sen siivottua, mutta mitä se auttaa? Auttaako se että koti näyttää siistimmältä ja on yhtenäiset huonekalut? Oisko se aloitus tälle kodin kunnostamiselle? Voinko vaatia lapsilta, että laittavat varastoon leluja, joilla eivät leiki? Aamulla kun herään, haluaisin häärätä keittiössä, mutta se menee siihen että tulen koneelle ja tässä sitten ollaankin kokopäivä, tai jos ei koneella niin telkkarin ääressä=( äh, mä haluan niin paljon muuttua!!!
kuten moni muukin tällä palstalla. Riippuvuudesta kärsivällä muu elämä ikään kuin jää varjoon, asioita jää hoitamatta jne. (tiedän sen itsestänikin). Ehkä olisi hyvä aloittaa koneesta; päätä että voit olla koneella korkeintaan esim 3 tuntia päivässä, joista 2 kun lapset ovat sängyissään. Tai sano itsellesi että voit olla koneella puoli tuntia jos esim ensin siivoat yhden kaapin. Oletko yksinhuoltaja? Yksinäisyys ja hellyyden puute saattavat ajaa tietokoneriippuvuuteen. Voimahaleja!
kuten moni muukin tällä palstalla. Riippuvuudesta kärsivällä muu elämä ikään kuin jää varjoon, asioita jää hoitamatta jne. (tiedän sen itsestänikin). Ehkä olisi hyvä aloittaa koneesta; päätä että voit olla koneella korkeintaan esim 3 tuntia päivässä, joista 2 kun lapset ovat sängyissään. Tai sano itsellesi että voit olla koneella puoli tuntia jos esim ensin siivoat yhden kaapin. Oletko yksinhuoltaja? Yksinäisyys ja hellyyden puute saattavat ajaa tietokoneriippuvuuteen. Voimahaleja!
on mulla mies, mutta suhde tositosi huono..... mua oikein ärysttää kun se on tos lähellä
Hienoa että haluat muuttua! Kyllä ainakin mun fiilistä nostaa tosi paljon jos on siisti koti. Ja kyllä,todellakin voit vaatia lapsia laittamaan varastoon sellaset lelut millä ei leiki. Halutessaan ne saa takas sieltä,ja sillon voi laittaa taas joitain muita leluja varastoon. Vähemmän tavaraa=vähemmän siivottavaa. Siinä vois olla alotus.. Yhteinen siivouspäivä lasten kanssa,jollon ensin viette "ylimääräset" lelut ym varastoon,siivoatte lasten huoneet (ja koko muunkin kodin) ja sitten laitatte kaiken kivan näköseks. Samalla voit puhua lapsille tyyliin "nyt kun laitetaan oikein kivan näköseks kaikki paikat niin sit pidetään ne kivan näkösenä",siis sellasta positiivista "kaikilla on kivempaa siistissä kodissa"-jutustelua. Urakan jälkeen voitte palkita itsenne vaikka lettukesteillä tms kivalla yhteisellä. Aamulla kun laitat koneen päälle,laita kello soimaan tietyn ajan päästä ja kun se soi,laitat koneen kiinni. Tai vastaavasti,avaa kone vasta kun kello soi. Itse olen joutunut opettelemaan rajaamaan koneella/telkkarin edessä viettämääni aikaa,muuten olen tosiaan koko päivän koneella enkä saa mitään tehtyä.. Voimia ja tsemppiä sulle,kyllä se siitä! Älä yritä liian isoa muutosta kerralla ja opettele saamaan kiksit pienistä asioista,tyyliin siitä aamuisesta keittiössä hääräämisestä..
saattavat myös aiheuttaa välinpitämättömyyden tunteen; eli enää et tavallaan usko onneen vaan kaikki tuntuu turhalta, varsinkin kotiaskareet jotka eivät johda mihinkään?
Lapsesi tarvitsevat rakkauttasi ja huolenpitoasi mutta sinäkin tarvitsisit olkapään johon nojata. Yritä hakea sitä apua jos sitä kautta saisit voimia selvittää mistä kenkä kiikastaa ja mitä kautta voit taas löytää iloa elämään.
minulla on 3 3-5v lasta ja ihan viimeisen vuoden aikana on minulla viimein alkanut olla aikaa ja voimaa pitää koti siistinä tai ainakin siistihkönä.
Olen jopa hiukan sisustanutkin.
Mieti mikä olisi teille sopivin tapa siivota, huone päivässä tai siivouspäivä. Ota lapset mukaan siivoukseen, anna heille omat tehtävät.
Tai anna lapset pois, jollekin joka jaksaa, viitsii ja tahtoo heistä hyvää huolta pitää.