Taas alkaa ahdistaa, töihin paluu ensiviikolla ja ei ole hyvä vastaanotto siellä

ja lapsikin saa tulla jos on tullakseen, sen olen päättänyt että oman terveyteni uhalla en tuossa työpaikassa aio olla.



ap

ja lapsikin saa tulla jos on tullakseen, sen olen päättänyt että oman terveyteni uhalla en tuossa työpaikassa aio olla.

ap

Kokemuksesta voin sanoa, että usein vaihtamalla paranee! Jos työpaikan ilmapiiri on sairas, se sairastuttaa työntekijätkin...

ja muille vastaavanlaisessa tilanteessa oleville. omalla työpaikallani on nyt yksi työntekijä ollut poissa n.puoli vuotta, masennuksen takia. ja itse en koskaan pystyisi puhumaan hänestä pahaa selän takia, kun toisella muutenkin rankkaa. hän pelkää töihinpaluuta. kun palaa, aion vaan tukea häntä, mutta miten sen teen?

ja töihin meno torstaina, en tiedä miten muhun suhtaudutaan koska olen vieläkin melkein rampa, mutta yritän olla positiivinen vaikka työkaverit katsoisivat inhoten koska luulevat että en ole oikeasti sairas (SI-nivel liikahtanut pois paikoiltaaan ja en saa tehdä kiertoliikettä enkä nostella mitään, olen siivooja). Uutta työpaikkaa etsin koko ajan koska kroppa ei tätä nykyistä työtä kestä, mutta en ole edes saanut kutsua haastatteluun vaikka olen lähettänyt jo n.20 hakemusta.

Tsemppiä ap toivottavasti löydät uuden työpaikan missä sua arvostetaan.

Ja meillä oli keskustelu töihin paluusta, jossa oli mm. paikalla lääkäri, th., henkilöstöpäällikkö sekä pomoni ja tietty mä. Siellä sovittiin, että mun palatessa töihin ei olisi aluksi liikaa työvuoroja.

No kappas! Jo kolmantena työviikkona mulle oli laitettu 8 päivää töitä putkeen!!! Siis häh?!

Ja tämä on kosto pomolta, koska hän päättää viime kädessä työvuoroista.



Nyt mietinkin uskallanko puhua tästä vai teenkö sen "kiltisti".

Mä oon yh ja mulla kaksi pientä lasta, jotka nyt sit joutuu oleen noin pitkän viikon hoidossa.

Eli koko perhe kärsii tuosta pomosta :(



Irtisanoisin, jollei olisi pulaa rahasta.



Ja joo.... hyvä ku on töitä! Mut kusipää on, ku petti lupauksen, jota oli moni todistamassa.



s.

ollut ns. putki päällä näin jouluna ja sua tarkkaillaan sen vuoksi myös töissä?



Vai mikä on?

ja kroonisesta ahdistuneisuushäiriöstä ja pomo luulee että oon vaan lintsannu töistä =(



oon saanu aika kamalia tekstiviestjä ja mua on epäilty jos jonkilaisista asioista joihin mulla ei oo osaa eikä arpaa, ja kertaakaan ei oo multa suoraan kysynyt asioista mitään eikä myöskään vastannut mun soittoihin. =(

töihin paluusta että:

Kyllä sä olet tainnut olla ihan oikeesti tosi sairas kun ei sinne mielenterveyssairaalaan/trapiaan varmaan ihan hepposin perustein pääse...

Lähde töihin positiivisella asenteella niin se on jo puoli voittoa ja anna sanojen laskea kuin vesi hanhen selästä niihin sen kummemmin tarttumatta tai miettimättä.

ja ajattelet tuollaisesta henkilöstä että eipä ole suurilla älynlahjoilla pilattu, jos tuollaisia lausuu.

joita tapahtunut töissä mun saikun aikana enkä ole siellä edes ollut, eikä multa vaivauduta edes kysymään asioista syytetään vaan heti.

eikä oo varaa ottaa lopputiliä kun tulis 3kk karenssi =( muuten oisin jo loparit ottanut. Olen miettinyt että onko vika tosiaan vaan mussa, että ajattlenko mä nuo asiat päässäni niin että mua alkaa sielää ahdistamaan vai onko asiat oikeasti huonostu mutta meitä on siellä 5 töossä joista 3 on tyytymättiö firman ilmapiiriin ja 2 tyytyväisia, ja nämä kaksi on pomo ja pomon oikea käsi =)

Mun mielestä sulle olisi pitänyt tehdä kirjallinen sopimus tuosta työvuorojen vähentämisestä, kuinka paljon jaksat tehdä ja kuinka kauan vähentäminen kestää. Nykyään on osa-aikaisia sairaslomiakin, joten et taloudellisesti menetä hommassa, mutta ehdottomasti pitää tehdä sopimus kirjallisesti uudesta työajasta.



Eli ota yhteyttä henkilöstöpäällikköön, jos ei onnaa niin työsuojelupäällikköön tai luottamusmieheen.

jos voimia riittää. Pomot ovat mun kokemuksen mukaan pahimpia kiusaajia.

Ilmapiiri on ollut kireä ja valtataistelu kovaa. Selän takana puhutaan..

Ajattelen asennoitua täysin uudella tavalla. Teen työni ja puhun töissä vain työasioista. En ole tähänkään asti kuulunut mihinkään klikkiin, en tahdo nytkään.

Jos minulle tullaan moittimaan toisia, vastaan, että mene sanomaan asianomaiselle. Lopultakin työkaverit ovat vain työkavereita, pärjättävä kaikkien kanssa on, mutta vain töissä. Muut ystävät ja läheiset ovat aivan toisaalla.



Tsemppiä sinulle!

syytti minua esim. siitä, että törkeästi hankkiuduin "väärään aikaan" (hänen kannaltaan) raskaaksi, ja teeskentelemisestä, kun vaikean raskauden takia jouduin olemaan sairaslomalla (pakkolepoa verenvuotojen takia).



Nyt tuo hyväkäs kuuli, että olen etsimässä paikkaa, soitti ja tarjosi töitä. Arvatkaa kelpasiko ko. työpaikka? Onneksi on vaihtoehtoja...

Päätä särkeny koko viikon ja niin paljon ahdistaa että tuntuu että pyörryn, väsyttää taas koko ajan jne...



Mua pelottaa palata töihin!



Ku vaan ymmärtäisin mitä pahaa olen tehnyt että mua kohdellaan näin?



ap

Minä palasin jokin aika sitten äitiyslomalta töihin, pidin ainoastaan lain salliman vapaan. Töihinpaluu oli kamala; kiusaaminen esimiehen toimesta alkoi heti. Minulle ei puhuta työasioista, jotka olisi oleellisia työni kannalta, en saa sähköposteja asiaan liittyen ja pomo puhuu pahaa selän takana. Työtehtäviäni on siirretty sijaiselleni, minulle on vihjailtu osa-aikaistamisesta koska työtehtäviä ei ole kuulemma tarpeeksi. Ei kai, kun sijainen niitä tekee edelleen.Palkkaani pienennettiin, koska työtehtävät väheni. Lähiaikoina tulee muutoksia jotka kuulemma aiheuttavat sen, että osastolla ei tarvita kahta työntekijää. Eli melkein suoraan ilmoitettiin että minut tullaan irtisanomaan ja sijainen jatkaa.



Että näin. Ei ole oikein hyvä fiilis töitä tehdä. Olen vaan sikeästi kestänyt viime ajat ja yrittänyt asettua asian yläpuolelle. ja etsinyt töitä muualta että pääsisin pois.

Minä palasin jokin aika sitten äitiyslomalta töihin, pidin ainoastaan lain salliman vapaan. Töihinpaluu oli kamala; kiusaaminen esimiehen toimesta alkoi heti. Minulle ei puhuta työasioista, jotka olisi oleellisia työni kannalta, en saa sähköposteja asiaan liittyen ja pomo puhuu pahaa selän takana. Työtehtäviäni on siirretty sijaiselleni, minulle on vihjailtu osa-aikaistamisesta koska työtehtäviä ei ole kuulemma tarpeeksi. Ei kai, kun sijainen niitä tekee edelleen.Palkkaani pienennettiin, koska työtehtävät väheni. Lähiaikoina tulee muutoksia jotka kuulemma aiheuttavat sen, että osastolla ei tarvita kahta työntekijää. Eli melkein suoraan ilmoitettiin että minut tullaan irtisanomaan ja sijainen jatkaa.

Että näin. Ei ole oikein hyvä fiilis töitä tehdä. Olen vaan sikeästi kestänyt viime ajat ja yrittänyt asettua asian yläpuolelle. ja etsinyt töitä muualta että pääsisin pois.

Lisäksi palkan pieneneminen särähtää mun korvaan. Muistelisin, että työtehtävät voivat muuttua äippäloman jälkeen, mutta palkka ei.