Jos pyytäisit sunnuntaiaamuna miestäsi tuomaan sinulle aamiaisen vuoteeseen

Siellä on vain niin hankala syödä, että mieluummin pöydän ääressä. Tekee minulle myös usein iltapalaa.

Onhan hän aikas ihana monella muullakin saralla :)

mutta myös musta on hankala syödä sängyssä. Viikonloppuisin mies tekee 90% meidän aamupaloista. Välillä kun herään muuta perhettä aikaisemmin niin leivon tuoreita sämpylöitä aamupalaksi :-)

Mies myös tekee yleensä aina iltapalan ja kysyy aina, että haluanko että tekee myös mulle leivän.

sunnuntaiaamuisin parhautta on herätä ennen muuta perhettä, keittää pannullinen teetä ja tehdä kasa voileipiä ja lukea hesari rauhassa. Sitten kun mies ja lapset heräävät aamupalalle, menen puolen tunnin nokosille, ja mukava sunnuntai voi alkaa.

Hämmästyisi kyllä, mutta varmaan toisi. Kahvikupin nyt ainakin. Kysyisi varmaan, olenko kipeä. :)

"Häh? Miksi? Mitä pitäisi tuoda?"



Kyllä toisi jos tosissani pyytäisin. Mutta se pitäisi kyllä vääntää rautalangasta että mitä, sillä meillä ei normaalisti syödä aamiaista, eikä mies myöskään osaa laittaa ruokaa lainkaan.

mutta viikonloppuisin mies, joka on aamuvirkumpi, tuo minulle lähes aina lasin vettä tai mehua ja kupin kahvia sänkyyn ja tulee samalla viereen köllöttelemään ja joko lukemaan tai juttelemaan.



kyse on osin huomaavaisuudesta, mutta osin myös siitä, että mies kaipaa juttuseuraa ja haluaa herättää minut kunhan on oman kahvikupillisensa juonut. =D

Meillä on 3 kk vauva ja tietää että olen väsynyt, tarvin unta mutta myös säännöllistä ruokaa ja sen takia on tuonut monesti mulle aamupalaa sänkyyn.



Arkiaamuisin huolehtii mulle lehden joka aamu sisälle.

jos jaksaisin klo 10-11 asti odottaa...

Veisin hänelle itsekin, jos pyytäisi.

Emännän aamiainen on meillä kuppi kahvia ja kourallinen kipu- ym. lääkkeitä.



t. Äijä.