Lue keskustelun säännöt.
Poika- vai tyttölapsista enemmän huolta teininä/nuorena aikuisena?
12.12.2010 |
Meillä eskari-ikäiset kaksoset, tyttö ja poika. Tyttö on avoin, sosiaalinen, kaikessa taitava. Poika on paljon kiinni minussa, toisaalta hakee tukea siskostaan esim. päiväkodissa eikä ole erityisen taitava esim. luomaan kaverisuhteita. Tarvitsee myös aivan erilailla apua kaikenlaisissa arkisissa askareissa kuin siskonsa.
Poika on tottakai rakas omana itsenään, mutta välillä mietityttää, miten ihmeessä hänestä kasvaa itsenäisesti pärjäävä teini/nuori...? Varmaan ennenaikaista moista vielä huoliakaan, omaan tuttavapiiriinkin osunut näitä teini-ikäisiä reippaita nuoria naisia ja vähän avuttomia poikia.
Te kellä vanhempia lapsia, miten teillä kehitys on edennyt, onko lapsuuden luonteella ja ominaisuuksilla yhteyttä myöhempiin vaiheisiin?
Kommentit (6)
sekä 17v poika. Murkkuikä oli ja meni, jonkin aikaa kalisteltiin sapeleita, mutta aika vähällä päästiin. Keskimmäinen voipi olla melko samantyylinen tapaus, mutta saa nähdä millainen tuo temperamenttinen nuorimmainen on teininä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos minun poika helppo, sinun voi olla vaikea jne.
muutaman vuoden kuluttua sen näet.
Mutta voihan se mennä toisin päinkin, tai molemmilla on vaikea tai molemmilla helppo. Meidän poika oli saman tyyppinen kuin ap:n poika lapsena ja teini-ikä meni ihan huomaamatta ohi. Mutta huomaamatta se meni myös sosiaalisella tytöllä ja ujolla ja aralla tytöllä. Sen sijaan erittäin avoimella, reippaalla ja sosiaalisella tytöllä on ollut jo nyt hankaluuksia vaikka missä, vaikka tyttö on vasta 14. Hän on edelleen kiltti ja hyväntuulinen, mutta mielessä tuntuu myllertävän. Hänen kanssaan saa olla kaikki aistit avoimena, ettei mitään kauhean ikävää pääse tapahtumaan.
murrosikä on mennyt melko huomaamatta ohi. Ovat järkeviä ja suhtautuvat koulunkäyntiin asiaan kuuluvalla tarmolla. Kaveritkin ovat kunnollisia eli ei mitään näpisteleviä tms. Vaikka osa poikien kavereista polttaa, omani eivät polta.
Kavereilla on paljon tyttöjä ja huh niitä juttuja! Tosi railakasta menoa muutaman vuoden ajan. Onneksi kaikki ovat järkiintyneet täysi-ikäisyyden kynnyksellä ovat löytäneet mieleiset opiskelupaikat.
Meillä oli aika sama tilanne ja tytöstä tuli ihan kamala, kävimme läpi kaikki terapiat ja tukiverkon, tytöstä tuli sellainen välinpitämätön kovis ja teini"huora" jos rumasti sanotaan. Nyt hän on käynyt terapiassa 2 vuotta ja rupeaa ikääkin olemaan niin paljon, että oma pääkin on alkanut toimimaan. Poika joutui koko yläasteen ja lukion kuuntelemaan juttuja siskostaan, joten ei se hänellekään helppoa ollut. Mahtui abrottia ja muuta mukavaa meidän tyttären nuoruusvuosiin.
Poika tulee olemaan paljon helpompi teini-iässä.