Mikä oli kamalin lahja minkä sait lapsena?

pikkujoulu lahjaksi!

olin toivonut koko sydämestäni suklaarasiaa, ihan omaa vain minulle. Meitä oli monta sisarusta ja karkit ja suklaat piti tietenkin jakaa aina kaikkien kesken eikä siitä montaa jäänyt per nenä.

Joten toivoin itselleni ihan ikiomaa suklaarasiaa, se oli ainoa toiveeni.

Avasin sitten pakettia ja löytyihän sieltä suklaarasia! Olin onneni kukkuloilla, paketti oli vielä vaaleanpunainen/pinkki ja niin kaunis. Ihan koko rasia vain minulle! En malttanut odottaa ja maistoin yhden suklaan onnessani.

Järkytyin. Ihan hirvittävän makuista!

En kehdannut sanoa vanhemmilleni mitään mutta myöhemmin yksin ollessani luin rasian kyljestä että ne ovat Mon cheri-kirsikkaliköörikonvehteja tms. alkoholinmakuisia. Sinne se ihana rasiani sitten homehtui kaappiin kun en pystynyt syödä :( Kyllä harmitti. Olin noin 8-vuotias.

ala-aste-ikäisenä yhtenä jouluna ruisleivän joululahjaksi ja toisena jouluna sukkahousut.

Tuokin on outoa, meidän lapset ainakin tykkäävät tosi paljon kun tuon heille uusia sukkia, joissa on joku hieno kuva tms. Mutta jos joululahjapaketista tulisi sukat, varmaan olisi pettymys.

leikkiompelukone jolla pystyi ommella mutta jälki oli tosi huonoa ja pian se lopetti toimimisen :(

paita kummitädiltäni. Siis ihan vauvan kakan värinen..

Nykyään aikuisena niitä kahvilusikoita arvostaa ( ja niitä voisi olla enemmänkin) mutta lapselle niillä ei ollut iloa eikä arvoa ja inhotti kun piti vuolaasti kiittää lahjasta; jota ei arvostanut silloin.



Omille kummilapsille en vielä ole kerännyt mitään sarjaa ja jos jotain alan kerätä, niin varmasti annan mukana myös jotain pientä ikään sopivaa.

inhokit



- pikkujoululahjaksi sädetikkuja. hei haloo..

- joululahjaksi vaaleanpunainen muovinen koristeellinen maljakko, noin 5 senttiä korkea, niin kevyt ettei pysynyt pystyssä, kyljessä kukkakuvio, oikein kiemurainen ja 2 "kahvaa" kyljissä. ja vähän kimalletta

savisen seinäkoristeen joka esitti ikkunaa verhoineen, enkä tiennyt miten päin olisin, kun se oli musta niin karmea. Meillä kun oli tapana avata lahjat hitaasti yksi kerrallaan niin, että jokaista avaamista seurasi koko suku, ja lahjaa sitten vuolaasti kommentoitiin.

Matto rippilahjaksi, koko suvun kimppalahja, eikä kyseessä ollut mikään erikoinen, vaan ihan tavis Anttilan räsymatto, joten montaa markkaa ei varmastikaan maksanut. Kaverit sai rahaa...



Lapsena en muista pettyneeni lahjoihin, ainoastaan siihen, että sain vain muutaman paketin jouluna, kun kaverit saivat monia kymmeniä paketteja.

Olin toivonut Guns N' Rosesin levyä. Isä osti sitten jonkin klassisen musiikin kokoelma-cd:n ja sanoi, että tuosta mulle on iloa pidemmäksi aikaa kuin jostain ohimenevästä hittibändistä.



Ei ole muuten totta. Ostin itse sen haluamani cd:n (Use Your Illusion II) vuosia myöhemmin ja se on edelleen kuunneltavampaa kamaa kuin tuo kyseinen kokoelma-cd, jossa oli lähinnä jotain täysin puhkikulutettuja klassikoita (tyyliin Moldau ja Bachin Air, yök). Klassista musiikkia multa löytyy kyllä myös, parin hyllymetrin verran.