asperger
Hei
Meillä on tuttavapiirissä asperger-poika (vanhempia emme tunne) jota minä ja lapseni tapaamme viikottain harrastusten parissa. Olen miettinyt, mikä on oikea tapa olla hänen kanssaan tai siis pitääkö aspergeria huomioida jotenkin eri tavalla kuin tavallista lasta. Olen ymmärtänyt, että esim. tunteita eivät osaa toisen kasvoilta lukea kuten yleensä. Olen ollut ihan niin kuin kenen tahansa lapsen kanssa, mutta huomaan, että porukassa hänellä meinaa aina välillä tulla väärinymmärryksiä ja osa lapsista vierastaa tätä poikaa ja naureskelee. Miten puhutella siis asperger-lasta ja mitä esim. välttää?
Kommentit (8)
Kannattaa kuitenkin muistaa, että joskus asperger lapsi voi toimia ja käyttäytä eritavalla kuin odotettaisiin. Asperger lapsi ei välttämättä ymmärrä kielikuvia ja huumoria samalla tavalla kuin muut.
as-lapset usein eivät edes huomaa että heitä kiusataan tai mollataan. Siihen kannattaa aikuisen apuuttua tiukasti. Selkeä puhe on tärkeää, kielikuvien ja vertausten käyttämistä kannattaa välttää. Oma poikani ei noteeraa yleisiä ohjeita mutta kuulee jos ohjeiden alussa mainitaan oma nimi, se avaa kuuloväylän ohjeille :)
HYVÄ KOHTAAMINEN
Hyvä kohtaaminen auttaa onnistumaan arkielämässä ja helpottaa kanssakäymistä.
Selvitä aluksi, miten AS-henkilö kommunikoi. AS-henkilö itse, omaiset tai muut AS-henkilön tuntevat ovat parhaita asiantuntijoita.
Kommunikoi selkeästi, käytä konkreettista kieltä, kuvia ja kirjoitettuja ohjeita. Noudata kommunikoinnissa selkeää vuorottelua.
Ole rauhallinen, ystävällinen ja määrätietoinen.
Poista ylimääräiset ärsykkeet (melu, valo, hajut, liika lämpö). Vältä turhaa puhetta, hiljaisuus voi tarkoittaa hidasta prosessointia.
Älä tulkitse – kyseessä ei ehkä ole uhma, itsekkyys tai paha tahto.
Ole suora ja selkeä ja varmista, että asiasi on ymmärretty.
Ota huomioon myös fyysinen etäisyys.
lisään as-lapsen äitinä omia kommenttejani joka kohdan alle.
HYVÄ KOHTAAMINEN
Hyvä kohtaaminen auttaa onnistumaan arkielämässä ja helpottaa kanssakäymistä.
* Selvitä aluksi, miten AS-henkilö kommunikoi. AS-henkilö itse, omaiset tai muut AS-henkilön tuntevat ovat parhaita asiantuntijoita.
(omakommentti - no tämä pätee lähinnä niihin pikkulapsiin, jotka kommunikoivat osin kuvien avulla. TEidän tapauksessa lienee selvä, että ihan niormaali puhe riittää. Ignoroi siis koko kohtaa .)
* Kommunikoi selkeästi, käytä konkreettista kieltä, kuvia ja kirjoitettuja ohjeita. Noudata kommunikoinnissa selkeää vuorottelua.
(Oma kommentti: meidän pojan kohdalla on sellainen erityinen ongelma, että hän ei osaa päätellä asiayhteydestä, mitä tuntemattomat sanat tarkoittavat. Hänen täytyy joko katsoa sanakirjasta tai sada selitys. Ja niitä tuntemattomia sanoja voi olla todella yllättävätkin sanat. Meidän poika ei esim tiennyt, mitä tarkoittaa "hemmoiteltu". Toisen kerran hän väitti kivenkovaan, saaneensa tukkapöllyä, mutta tarkemmin asiaa tutkiessa kävi ilmi, että paikalla ollut aikuinen oli karistellut hänen päästään sinne metsäretkellä takertuneita kuusenneulasia. VÄärät reaktiot kysymyksiin tai se ettei osaa vastata ollenkaan, voi johtua myös tästä.
Te tuskin tarvitsette mitään kuvia, esim harrastuksen ohjaajalle voi olla hyödyllistä kuvittaa tietyt toistuvat rutiinit, jos niiden ymmärtämisessä on jotain vaikeuksia.
* Ole rauhallinen, ystävällinen ja määrätietoinen.
(oma kommentti: rauhallisuus on tärkeää. Kun ympärillä on rauhallista, assikin on rauhallinen. Jos alat sählätä, hänkin alkaa sählätä ja hän tekee sen sinua tehokkaammin.)
* Poista ylimääräiset ärsykkeet (melu, valo, hajut, liika lämpö). Vältä turhaa puhetta, hiljaisuus voi tarkoittaa hidasta prosessointia.
(oma kommentti: no ethän sä nyt voi kodistasi poistaa mitään ylimääräisiä ärsykkeitä. Eikä se ole tarpeenkaan. Mutta odota rauhassa lapsen vastausta: se voi kestää kauankin, mutta tulee kyllä)
* Älä tulkitse – kyseessä ei ehkä ole uhma, itsekkyys tai paha tahto.
Omakommentti: todennäköisesti ei tosiaan ole.
* Ole suora ja selkeä ja varmista, että asiasi on ymmärretty.
* Ota huomioon myös fyysinen etäisyys.
(Tää on kaksipiippuinen juttu. joskus on hyvä tai tarpeen ihan fyysisesti ohjata katsomaan puhujaa silmiin tai pois vaarallisesta tilanteesta. Mutta vieraan ion varmampi olla koskematta)
Voi ei, kuulostaa ihan minun esikoiseltani, joka ollut nyt psykiatrisella osastolla 3,5kk hoidossa, sanottiin vaan että on muka "omaehtoinen, ja haastava ja vaativa lapsi... En tajua, muka ei ole mitään vikaa, mutta kuitenkin on... En tiedä mitä ajatella.
Esim. poika ei halunnut käyttää farkkuja pitkään aikaan, ennenkuin näki muilla pojilla farkkuja sitten laittoi päälleen..ja öisin halusi ehdottomasti nukkua ILMAN rihman kiertämää,edes kalsareita ei voinut pitää... Halusin että pitäisi yöpukua yöllä, EI ei se ei sovi.
pääsääntöisesti ainakaan meidän asperger-lasta ei tarvitse kovin suuresti "eri tavalla huomioida kuin tavallista lasta". Tärkeää on juuri se, että ei automaattisesti otaksu, että jos lapsi on outo tai epäkohtelias, hän on sitä pahuuttaan, vaan yrittää nähdä, mitä sen lapsen päässä liikkuu. Kysyy vaikka. Mutta kyllä sille voi puhua ja sitä voi puhutella ihan niin kuin muitakin lapsia.
ette tapaa hänen vanhempiaan siellä harrastuksessa, vaan lapsi on siellä yksin), niin kannattaa lähteä siitä, että lapsi kommunikoi suht normaalisti.
Eli unohda nuo alussa copy-pastetut ohjeet, jotka on tarkoitettu lähinnä päiväkotiin ja kouluun.
Sinänsä on tietysti ok vähän seurata, ymmärtääkö ko. poika kielikuvia. Useimmat assit ovat sillä saralla hiukan onnettomia, kuten myös sanattoman viestinnän ymmärtämisessä. Kuuluu aika olennaisesti taudinkuvaan se, että assi ymmärtää viestinnän vain yhdellä tasolla kerrallaan ja kielikuvat kirjaimellisesti!
Tärkeintä on, että SINÄ ja lapsesi ette vierasta sitä lasta tai varsinkaan naureskele. Vaikka assit ovat sosiaalisesti kömpelöitä, halveksunnan ja naureskelun useimmat heistäkin ymmärtävät mikä on todella kurjaa.
Joskus assi tarvitsee hiukan enemmän "kädestä pitäen" ohjeita tekemiseensä. Assit eivät silti ole tyhmiä, vaikka sosiaaliset juonet ovatkin heille vaikeita, samoin kuin oman toiminnan itsenäinen ohjaus.
Muita asseille tyypillisiä kanssakäymisen piirteitä ovat seuraavat:
- asseilla on huono naamamuisti, eivät välttämättä tunnista ihmisiä, joiden kanssa ovat tiheästikin tekemisissä.
- sosiaalisten ympyröiden sekoittuminen voi olla heistä kiusallista - esim. koti-ihmisten ja koulukaverien kommunikointi tai koti-ihmisten tulo harrastuspaikalle. Kuviot menevät sekaisin!
- rutiinit ovat asseille tärkeitä. He voivat jumittua, kun totuttu toimintakuvio muuttuu - kannattaa selittää rauhallisesti, että nyt toimitaan poikkeuksellisesti, koska ...
- osa on ääni-yliherkkiä, toiset saattavat vierastaa vaikkapa kosketusta. Toisaalta osa aistii kipua heikosti, eikä välttämättä valita, vaikka loukkaisi pahastikin. Tällaiset aistivirheet ovat hyvin yleisiä asseilla, mutta tietenkin TÄSSÄKIN kukin as-ihminen on yksilö. Ei kannata siis ihmetellä, jos assi esim. sulkee metelissä korvansa käsillä!
- hässäkässä assin on aivan erityisen vaikea keskittyä olennaiseen informaatioon. Se on normaalilapsellekin joskus vaikeaa, mutta erityisesti assille, jolle on vaikea tulkita, mikä ärsyketulvassa on olennaista.
Oikeastaan sanoisin, että sinun EI tarvitse muuttaa kommunikointitapaasi mitenkään. Kunhan vaan tajuat, mistä mahdollisesti eteentulevat erikoisuudet johtuvat ja ottaa rauhallisesti...
Assit ovat kukin yksilöitä, osa vilkkaita vilperttejä ja osa rauhallisia tarkkailijoita. He eivät ole friikkejä tai tunteettomia, vaan ilmaisevat vaan niitä tunteita eri tavalla kuin normaali-ihmiset.
-ihanan as-pojan äiti-
Olen noudattanut aika lailla tuota linjaa, jota kutonen esitti. Minua harmittaa, että osa lapsista naureskelee, kun poika on hiukan "outo" eikä tajua esim. ironiaa ja vitsejä. Minusta hän on sympaattinen ja olen joka kerta tavatessani jutellut hänen kanssaan. Hän muistaa kyllä nimet ja naamat, mutta huomaan, että siinä meni aikaa.