20 vuotta yhdessä ja onnellinen parisuhde!
Tapasin erään äidin lasten terapiassa ja hän on nuorekas ja pirtsakka. Mies taas ei kovin tyytyväisen näköinen ole. Ilmeisesti tällä perheellä on myös rahaa ja hieno koti.
Kertoi heidän suhteestaan ja ihan kateeksi kävi.
Tuntuvat olevan kauhean onnellisia.
Minulla ei tuollaista suhdetta ole, vaikka yhdessä ollaan oltu kauan. Tuntuu ettei monella muullakaan ole kovin hyvin, kun oltu kauan yhdessä.
Heillä hankalaa erityislapsen kanssa, mutta äiti vain hehkuu.
Miksi heti epäilen, että on luurankoja kaapissa?
Kommentit (9)
keskity liikaa toisten parisuhteisiin. Toisen onnesta ei ainakaan kannata kateutta tuntea tai tuhlata omaa energiaa epäilyihin. Tiedän vaan kun siihen itse olen aikanaan sortunut.
Ei se oma parisuhde parane vertailemalla omaansa toisiin. Pitää miettiä itse, minkälaisen tilanteen/parisuhteen itselleen haluaa, mikä on realistista ja mihin on itse tyytyväinen ja ennenkaikkea mikä sopii itselle. Tarkoitan että se mikä näyttää toisen parisuhteessa hyvälle, toimisiko se kuitenkaan omassa? Onko se kuitenkaan juuri sitä mitä itse tarvitsee ja haluaa? Kannattaa ennemmin siis miettiä omat realiteetit kohdalleen, tehdä töitä sen eteen ja nauttia niistä pienistäkin voitoista.
Meillä on takana 19v parisuhde, olemme kuitenkin 35v, eli parisuhde on kestänyt koko aikuisikämme : ) On ollut alamäkiä ja kuoppia, sekä vuorenhuippujakin ja nyt sanon että olen oikeastaan ihan onnellinen, kaikesta huolimatta!
keskity liikaa toisten parisuhteisiin. Toisen onnesta ei ainakaan kannata kateutta tuntea tai tuhlata omaa energiaa epäilyihin. Tiedän vaan kun siihen itse olen aikanaan sortunut. Ei se oma parisuhde parane vertailemalla omaansa toisiin. Pitää miettiä itse, minkälaisen tilanteen/parisuhteen itselleen haluaa, mikä on realistista ja mihin on itse tyytyväinen ja ennenkaikkea mikä sopii itselle. Tarkoitan että se mikä näyttää toisen parisuhteessa hyvälle, toimisiko se kuitenkaan omassa? Onko se kuitenkaan juuri sitä mitä itse tarvitsee ja haluaa? Kannattaa ennemmin siis miettiä omat realiteetit kohdalleen, tehdä töitä sen eteen ja nauttia niistä pienistäkin voitoista. Meillä on takana 19v parisuhde, olemme kuitenkin 35v, eli parisuhde on kestänyt koko aikuisikämme : ) On ollut alamäkiä ja kuoppia, sekä vuorenhuippujakin ja nyt sanon että olen oikeastaan ihan onnellinen, kaikesta huolimatta!
Piirun päälle kolmekymppisiä ollaan ja 14 vuotta yhdessä oltu. Musta ainakin tuntuu että vaikeudet on vaan kasvattaneet meitä ja lujittaneet suhdetta. Tällä hetkellä olen todella onnellinen.
kaikki ihmiset ovat shokissa. Olimme ihannepari. Ei mitään vikaa. Kyse oli siis vain miehen naamarista ja näyttelijän lahjoista.
siellä mies on opetettu palvelemaan- toimii
Mekin ollaan oltu lähes 20v yhdessä ja ollaan tosi onnellisia ison perheen vanhempia.
Mies näyttää oikeelta jurolta, mutta on niin ihana mies isänä ja aviopuolisona.
Minusta taas sanotaan usein että olen niin pirteän näkönen ja iloinen ihminen.
Toki kaikilla on huonot päivät mutta kyllä me olemme erittäin onnellisia. Rakkaus on kasvanut vuosien mittaan ja vaikeudet on vahvistaneet yhteen kuuluvuuttamme. Ja taivas sen tietää, niitä vaikeuksia on ollut!
Toivottavasti saat ap oman suhteesi uuteen kukkaan!
JOTENKIN VAAN ON MENTY
onnea on varmaan se mitä omille lapsille pystyy antamaan eväitä elämään
t. 22 v naimissa
Jos on ollut 20 vuotta yhdessä, ja taloudellisesti menee hyvin, ei voi olla onnellinen parisuhteessa?
Täytyy kertoa miehelleni (onkohan hänkin ei-kovin-tyytyväisen näköinen?), koska olemme olleet yhdessä 23 vuotta. Tosin meillä ei ole erityislasta (miten sekin tähän keskusteluun liittyy?).
Erityislapsi joka on todella hankala ja satuttaa heidän toista lastaan kokoajan ja äiti vain hehkuu.
Raha on vain etu liitossa, ei ainakaan sen takia tarvi taistella.
Kyllä meillä ainakin meidän erityislapsi vaikuttaa meihin vanhempiin ja meidän suhteeseen.
En vain ymmärrä, kun heillä menee tosi hyvin ja lapsi on sitten tosi vaikea( lyö ja suuttuu).
Olettamuksesi kävi ilmi jo aloituksesta. "Mies ei kovin tyytyväisen näköinen ole."