Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Hullu stalkkeri vai vain vähän sekaisin ja yksinäinen mies?!

Vierailija
08.11.2010 |

Mies on naimisissa ja hänellä on kolme lasta. Tapasimme luokkabileissä vuosien jälkeen. Sen jälkeen alkoi kiivas kirjeenvaihto ja nuoruuden muistelu. Kirjoittelimme paljon. Kävimme ulkona syömässä ja bilettämässä. Meillä oli oikein hauskaa, mutta olin ehkä vähän ymmärtänyt väärin, että hän halusi peuhata. Olen yh, joten hyvä peuhaaminen sopii paremmin kuin hyvin. Toisaalta olin ihan tyytyväinen, että hän kieltäytyi kauniisti.



Hän oli jo koulussa tunnettu siitä, että hän on tasapainoton! Hän kuitenkin on ihan hyvässä duunissa ja ilmeisen hyvissä naimisissa...



Sen jälkeen tuli muutamia todella omituisia puheluita, joissa hän kertoi, että hän on jäänyt analysoimaan nuoruuttaan, eikä oikein saa nukuttuakaan. Sen jälkeen tuli hirveä määrä omituisia meilejä, joissa hän tilitti traumojaan. Sen jälkeen hänen on välttämättä saatava nähdä minut. Hän tuli käymään kun lapseni oli kotona ja vaihtamaan paria nuoruuden kirjettä. Tapaaminen kesti kolmisen minuuttia. Olin jo siinä vaiheessa erityisen kypsä ihmeelliseen sekoiluun ja ajattelin, että haluan palauttaa hänelle kirjeet lounaalla, jotta pääsen lopullisesti eroon koko tyypistä. Hän perui lounaan ja selitti, että hän ei ole nukkunut muutamaan vuorokauteen, kun hänellä on joku kriisi, eikä hän voi nukkua. Seuraavaksi tuli perjantaina puhelu, että hän ei kehtaa pyytää vaimoltaan lupaa lähteä kanssani lounaalle. Okei!? Lauantaina hän käveli talomme ohi ja tapasimme sattumalla hiekkalaatikolla. Hän myönsi, että oli katsomassa olenko kotona. Sunnuntaina hän tuli vastaan vaimonsa ja lapsensa kanssa, eikä edes tervehtinyt vaikka sanoin hänelle, että päivää taas.



Onko hän hullu, vaarallinen stalkkeri vai olenko vain neuroottinen. Minulla oli stalkkeri vuosi sitten, joka oli ihan tuttu eronnut mies, mutta en todellakaan pidä talon ympäri hiihtäjistä.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
08.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitäisikö minun kertoa hänelle, että en pidä siitä, että hän hiihtelee kadullani.... Uskallanko sanoa, vai onko hän liian hullu?

Vierailija
2/4 |
08.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja kertoisit ajatuksistasi. Hän tuskin saa mitään kilareita siitä. Tai kysyt ihan suoraan häneltä, että miksi hän ensin tuli katsomaan sinua kotikadullesi, mutta ei vaimonsa seurassa kehtaakaan tervehtiä. Sille voi olla joku omituinen syy, jota hän ei ole sinulle sanonut. Millaiset välinne noin muuten ovat? Avoimet, kitkattomat ja sujuvat, vai jätätkö asioita sanomatta, kuten hänkin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
08.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

aijaa. Koska vähän pelkään häntä. En halua udella mitään, eikä hän vapaaehtoisesti mitään kerro. En myöskään halua ongelmia tai oikeastaan olla millään tavalla yhteydessä häneen. Tervehtiminen oli minusta ihan korrektia, koska olemme kuitenkin vanhoja ystäviä. En ymmärtänyt miksi hän vain nyökkäsi. Toisaalta en haluakaan tietää...



Asuisi vaan kauempana ja pysyisi kokonaan poissa. Sen takia haluan palauttaa kirjeetkin, että emme joutuisi enää näkemään toisiamme. Nyt on ihan kuin jokin asia kesken.



ap

Vierailija
4/4 |
08.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

yritä olla olematta tekemisissä



syy siihen miksei moikannut kun vaimo oli mukana on mielestäni päivänselvä.