G: siisteys lapsiperheissä?
Äitini on sitä mieltä, ettei sotku meidän kotonamme ole enää normaalia vaan kertoo siitä, millainen sotku sisälläni on!??? Meillä on kolme lasta ja meillä on lähes aina sotkuista, vaikka yritämmekin siivota jatkuvasti. Ja ne hetket, jolloin meillä on oikeesti siistiä, kestää todellakin vain hetken. Tavaraa meillä on liikaa, mutta tuntuu ettei aika millään riitä romusta eroon hankkiutumiseen, kun perus siisteyden ylläpitoon menee jo kaikki energia. Kun taas käyn esim. vaatteita läpi peraten pois pieneksi jääneitä, on se aika taas pois ylläpitosiivouksesta.
En ole koskaa ollutkaan mikään megasiisti, mutta koen äitini arvostelun kohtuuttomana, koska me todellakin yritämme parhaamme. Ennen stressasin enemmän, mutta nykyään koitan hyväksyä sen, että tämä vain kuuluu lapsiperheen elämään.
Ihan mielenkiinnosta kysynkin teiltä, kuulostaako sotkuisuutemme teistä epänormaalilta vai johtuuko äitini mielipide siitä, ettei hän vain koskaan ole vieraillut muissa lapsiperheissä siten, ettei heillä olisi siivottu vieraita varten?
Kommentit (25)
Pyykkiä pestään jatkuvasti ja imuroidaan+ nihkeäpyyhitään lattiat kerran viikossa, samoin vessa siivotaan kerran viikossa. Eteinen on pieni ja täynnä tavaraa, lapset levittelee lelujaan ympäri asuntoa ja vaatteita löytyy likaisina heidän huoneistaan samoin kuin makuuhuoneessamme tuolilla. Pinoja on paljon ja keittiössä usein likaisia astioita. Pyykkiä roikkuu telineillä kuivumassa ja puhtaita pinoissa odottamassa kaappeihin pääsyä. Samat romut ei ole paikoillaan pitkään,mutta kun edelliset saadaan siivottua, niin johan on uutta romua leviteltynä.
Tasot täyttyvät aina hetkessä romusta ja perkaan niitäkin jatkuvasti. Meillä siis eletään ja se näkyy, mutta siistimpänä en saa kotiamme pysymään ilman, että olisin pinnatiukalla kokoajan.
ihan meidän asunnolta. Meillä ei siis ole likaista vaan sekaista. Se on kuitenkin kaksi eri asiaa.
Tiedän, että meillä on paljon tavaraa ottaen huomioon asunnon pienen koon, mutta emme pysty karsimaan mitään enää tai seuraavaksi lähtee tavarat, joita tarvitsemme.
Miestä sotkuisuus ei häiritse saati sitten lapsia, joten olen yksin tämän kaaoksen keskellä. Jos minä en siivoaisi, sen tekisi mies kerran kuukaudessa.
ja perussiisteyden ylläpitoon menee kaikki energia, ap:lla on taatusti siistimpää kuin meillä.
Meillä EI siivota jatkuvasti, ja se näkyy. Siis tietysti tavaroita pitää järjestellä (erityisesti lasten leluja) joka päivä, ja sen verran pitää pyyhkiä esim. pöytää että siltä ilkeää syödä, mutta kaikki muu saa olla likaista vaikka kuinka kauan. Yleensä meillä siivotaan perusteellisemmin vain kun odotamme vieraita, ja silloinkin yleensä vain ne tilat joissa vieraat ovat, eli ei esim. makuuhuoneita.
Mä en halua että mun elämäni on pelkkää työtä ja kotityötä, mä tarvitsen ihan vain oleilua tai pää räjähtää.
Tällä viikolla meille tulee ekaa kertaa siivooja, ihanaa.
Mä en voi sietää tavarakasoja, pyykkejä (puhtaita tai likaisia) pitkin asuntoa, likaisia astioita keittiössä esillä (jos kyse ei ole jostain parista juomalasista tmv.) Mutta myönnän olevani jonkinlainen siivousfriikki, ainakin mitä tulee tavaroiden esilläolon suhteen. Imuroinnitkin tapahtuu useampana päivänä viikossa, vessat pesen myös monta kertaa viikon aikana.
Varainaisesti likaista ei ole, eikä pölyistä. Lattialla lojuu kyllä leluja todella paljon koko ajan. Siivoamisen jälkeen siistiä on noin 5 minuuttia, joten kerätään lelut vasta illalla. Jossain sohvan kulmalla saattaa vaatteita olla muutama (lasten). Keittiön pöydällä ja sivupöydällä pinot lehtiä. Tasot kerää sekalaista kamaa, koska en vain ole sellainen, joka aivan koko ajan analysoi ympäristöään ja miettii matkojen varrella, mitä voisi viedä mihinkin paikoilleen. Siivoan mieluummin kaiken kerralla kunnolla. Elämä neljän pienen lapsen kanssa on muutenkin niin hektistä, että ei jää aikaa miettiä vaan on koko ajan juostava paikasta toiseen ja yleensä vauva sylissä.
Mutta mitä tuttaperheiden koteja olen katsellut, niin meillä on ihan tavallista. Äitini vaan ei tätä jotenkin tajua, mutta onkin siivousfriikki (ja sitten iltaisin on ihan puhkipoikki, kun on hiki hatussa vain siivonnut koko päivän). Tiedän ainoastaan yhden lapsiperheen, jossa koti on koko ajan tiptop.
ja perussiisteyden ylläpitoon menee kaikki energia, ap:lla on taatusti siistimpää kuin meillä. Meillä EI siivota jatkuvasti, ja se näkyy. Siis tietysti tavaroita pitää järjestellä (erityisesti lasten leluja) joka päivä, ja sen verran pitää pyyhkiä esim. pöytää että siltä ilkeää syödä, mutta kaikki muu saa olla likaista vaikka kuinka kauan. Yleensä meillä siivotaan perusteellisemmin vain kun odotamme vieraita, ja silloinkin yleensä vain ne tilat joissa vieraat ovat, eli ei esim. makuuhuoneita. Mä en halua että mun elämäni on pelkkää työtä ja kotityötä, mä tarvitsen ihan vain oleilua tai pää räjähtää. Tällä viikolla meille tulee ekaa kertaa siivooja, ihanaa.
Ja olen kolmen lapsen yksinhuoltaja. Ehdin harrastaa ja viettää viikonloppuja pois kotoa ja en koe ollenkaan että elämä olisi pelkkää työtä ja kotityötä vaikka meillä on siistiä melkein aina.
Käytkö töissä? Jos käyt niin jääkö sinulle ollenkaan vapaa-aikaa?
Mä en voi sietää tavarakasoja, pyykkejä (puhtaita tai likaisia) pitkin asuntoa, likaisia astioita keittiössä esillä (jos kyse ei ole jostain parista juomalasista tmv.) Mutta myönnän olevani jonkinlainen siivousfriikki, ainakin mitä tulee tavaroiden esilläolon suhteen. Imuroinnitkin tapahtuu useampana päivänä viikossa, vessat pesen myös monta kertaa viikon aikana.
Ehkä sitten täytyy omista standardeitaan muuttaa, kun palaan työelämään. Nyt ehdin hyvin hoitaa kotityöt, leikkiä lasten kanssa ja nauttia vapaa-ajastakin :)
Se et kaikki tavarat ois levällään jne.on ihan eri asia jos on likaista.Vaikka tavarat hujan hajan on mun mielestä ahdistavaa ja ärsyttävää on se lapsiperheissä ihan ymmärrettävää mut kyllä joka kodissa pitäis sen verran siivota ettei kävellessä "siirtele"pölyä,hiekkaa ja ruoan murusia ympäriinsä.Kylpyhuone on aika varma keino tarkistaa onko perus-siistiä vai ei.Ei ne lelut ja vaatteet niin haittaa mut yks hyvä sääntö ois jos lapsilla on oma huone et leluja ei saa tuoda muualle asuntoon.Meillä se toimii.Piirtää,pelata yms.saa olohuoneessa mut muuten leluilla leikitään lasten huoneessa.Eteisen siisteys myös parantaa mun mielialaa kun kaaos ei ala heti ovelta.Ap,n äidistä sen verran et pysyköön kotonaan jos siel on siistimpää.
Näin olen kuullut, että jos pään sisällä on sotku, niin sitä yritetään pitää kasassa järjestämällä kämppää ihan koko ajan. Jos pään sisällä kaikki järjestyksessä, niin ei tarvi maallinen epäjärjestys ei niin paljon järkytä.
Pätee ainakin omaan äitiini. Varmaan pimahtaisi, jos ei saisi koko ajan puunata paikkoja. Ja nyt kun on eläkkeellä, tuppautuu ja pyytelee päästä siivoamaan tai edes silittämään lastensa luokse. Mikä olisikin ihan jees, jos ei samalla sisältäisi hillittömästi arvostelua ja oman kruunun kiillotusta.
Näin olen kuullut, että jos pään sisällä on sotku, niin sitä yritetään pitää kasassa järjestämällä kämppää ihan koko ajan. Jos pään sisällä kaikki järjestyksessä, niin ei tarvi maallinen epäjärjestys ei niin paljon järkytä.
Pätee ainakin omaan äitiini. Varmaan pimahtaisi, jos ei saisi koko ajan puunata paikkoja. Ja nyt kun on eläkkeellä, tuppautuu ja pyytelee päästä siivoamaan tai edes silittämään lastensa luokse. Mikä olisikin ihan jees, jos ei samalla sisältäisi hillittömästi arvostelua ja oman kruunun kiillotusta.
Mulla on ainakin juuri toisinpäin. Jos kämppä on aivan sekaisin, joka paikka pullollaan tavaraa niin oma olokin on ihan stressaantunut ja kaaoksessa. Kun taas ympäristö on siisti niin oma olokin on seesteinen :)
18
Ei elamaa kannata siivoukseen tuhlata, siivoaa silloin kuin silta tuntuu ja paaasia, etta lapset tulee hoidettua ja kasvatettua. Jokainen tallaa tyylillaan. En halua vanhana ajatella, etta kuinka paljon luuttusin lattioita, vaan haluan muistella mukavia hetkia lasteni kanssa.
Ei elamaa kannata siivoukseen tuhlata, siivoaa silloin kuin silta tuntuu ja paaasia, etta lapset tulee hoidettua ja kasvatettua. Jokainen tallaa tyylillaan. En halua vanhana ajatella, etta kuinka paljon luuttusin lattioita, vaan haluan muistella mukavia hetkia lasteni kanssa.
Kerran yllättäen kylään tullessaan sanoi "no on teilläkin siivoojan paikka auki.." :D Heillä ei kyllä omassa kodissakaan ole kovin siistiä, mutta äidistä tuntuu että lapsen elämässä ei kaikki ole hyvin eikä lapsi osaa hallita elämäänsä jos koti ei ole siisti. On siis aidosti vain huolissaan.
Meillä on kyllä ihan kohtuullisen siistiä. Tavaroita koitetaan hallita pitämällä esillä olevien lelujen määrä pienenä ja huolehtimalla että niille on paikat. KErran viikossa tehdään isompi siivous ja joka päivä kaikkea pientä. Pöytä siivotaan syömisen jälkeen, astiat heti/pian tiskiin, joka ilta lelut paikoilleen. Vaatteet pestään heti kun niitä tulee ja viikataan heti kun ovat kuivat.
En koe siivoavani koko ajan, vaikka yksi ystäväni sanookin minun aina mainitsevan jotain siivousasiaa kun kysyy mitä puuhaan. :) Kai se nyt vain on niin, että kotona ollessa tulee huomaamattaan niitä juttuja puuhattua.
Eli sun nuppis ei kestä epäjärjestystä.
on kaksi alle kouluikäistä lasta ja vanhemmat töissä. Keskikokoinen omakotitalo täynnä tavaraa. Tasoilla on kamaa ja myös lehti- ja paperiröykkiöitä. Nykyään periaatteessa melkein kaikille tavaroille on oma paikkansa...mutta ei aivan. ;-)
Meillä imuroidaan keittiö ja eteinen pari kertaa viikossa ( = liian harvoin), keskikerros kerran viikossa ja yläkerta joka toinen viikko ( = liian harvoin). Vessat pestään kerran viikossa. Ainakin keittiön lattia pitäisi myös pestä kerran viikossa. Ehkä pari kertaa kuussa pesen sen. Pölyjä pitäisi myös pyyhkiä useammin, mutta se edellyttäisi vapaita tasopintoja, joiden järkkäämiseen taas ei tahdo riittää aikaa. Joten...pölyt pyyhitään noin kerran kuussa. Matot samoin ulos vain kerran kuussa...tosin nyt kun lapset on pieniä, ei mattoja niin kauheasti olla pidettykään. On helpompaa niin.
Tiskikone menee päälle joka ilta ja tyhjennetään yleensä aamulla. Käsin tiskattvavat yritetään hoitaa altaasta aina parin päivän sisällä. Samoin kierrätettävät pyritään lajittelemaan edes pari kertaa viikossa kellariin, josta viedään sitten isompina satseina. Pyykkiä pestään arkisin ehkä parina päivänä ja viikonloppuisin keskimäärin kolme neljä koneellista. Aina on kuivumassa ja kaappeihin matkalla vaatteita...
Kun on vieraita tai juhlat tulossa, siivotaan perusteellisemmin. Sotku ja sekaisuus ahdistavat, mutta koska aikaa ei ole (ja koska olemme iltaisin umpiuupuneita ja univelkaisia), on vaan pakko sietää epäjärjestystä jonkin verran. Nauttisin kyllä suht siististä ja tasapainoisesta kodista paljon enemmän.
Laita kuvia sotkustanne, niin sitten kerron.
sanoa, kun en ole kotiasi nähnyt, mutta itselläni ainakin on paljon enemmän energiaa lapseni kanssa puuhaamiseen kun koti on siisti. Jos on sekaista koko ajan, on mielikin maaassa ja tuntuu ettei mitään saa aikaan.
Tilat ovat niin pienet että on pakko olla askeleen edellä sotkua. Leikit korjataan illalla jos ne ovat olkkarissa, vaatteet viikataan heti kun ne ovat kuivia, lapsilla on sen verran vähän vaatteita että niiden läpikäymiseen ei kauaa mene, keittiö on järjestyksessä yleensä. Minulla on ohjenuorana että jos ostaa uuden tavaran tai vaatteen, vanha vastaava saa lähteä.
Meillä keittiö siivotaan aina ruokailun jälkeen (vaikak tulisi esim. imetys keskeyttämään), lelut korjataan ainakin illaksi pois, pyykit pestään kerran viikossa ja viikataan ja laitetaan kaappeihin sit seuraavana päivänä.
SIisteyttä auttaa megapaljon turhasta tavarasta luopuminen ja se että joka tavaralle on selkeä oma paikka, eli hyvät laatikkosysteemit jne.
Nähkää se vaiva että perkaatte asunnon tavarat ja huonekalut läpi, mitä todella tarvitsette??
p.s. Kyllä joka lapsiperheessä koti on välillä ihan hujan hajan, esim. just syömisen jälkeen tai kun ei leluja ja kaikkia muita tavaroita mitä lapset kulettelee oo korjattu. Ei pidä stressata liikaa!
Meillä on keskimääräistä sekaisempaa. Johtuu ihan siitä, että ketään perheenjäsentä ei kiinnosta siivoaminen eikä juuri sotkut häiritse. Liassa ei silti eletä. Lapsetkin joutuu lattiansa siivoamaan imurointikuntoon väh 2xkk. Vessat pestään joka viikko ym. Mutta tavarakasoja on liikaa, kengät sikin sokin eteisessä, tiskit kertyy välillä parikin päivää jne.
Päänsisäisestä sotkusa ei niinkään ole kyse kuin rauhasta. Eipä paljon muiden mielipide kiinnosta :) Ainut jakso kun meillä oli tosi siistiä oli oma masennus/ahdistuskauteni kun en osannut ollenkaan rentoutua vaan hinkkasin hermostuneena tiskiallasta. En silti vihjaa, että siisteillä ihmisillä olisi kyse tästä! Toiset van rakastaa järjestystä tai ainakin vihaa epäjärjesystä niin että siivouskynnys ylittyy monta kerta päivässä.
Toki ajoittain pieni kaaos valtaa paikat, mutta nukkumaan ei mennä niin ettei tavarat olisi paikoillaan ja keittiö siivottu. Kerran viikossa teemme isomman siivouksen, jolloin imuroidaan koko kämppä, pestään lattiat, pyyhitään pinnat, ovet ja seinät + pestään perusteellisesti wc:t, kylppäri ja keittiö. Viikolla tarpeen mukaan ylläpitoimurointia ja -luuttuamista. Mutta koska tavaraa ei ole ylenmäärin ja kaikella on paikkansa, ei meillä koskaan kyllä ole kaaos. Olen ns. vie mennessäsi, tuo tullessasi -ihminen eli liikkuessani kotona kuljettelen samalla vaikkapa likavaatteita pyykkikoriin, lehtiä lehtiroskikseen, puhtaita pyykkejä kaappiin jne. Minusta tämä on ihan normaalia olemista ja elämistä. Ja kyllä, käyn töissä ja tästä siivoamisesta huolimatta meillä puuhataan lasten kanssa paljon ja ulkoillaan arki-iltaisinkin yleensä useampi tunti. Eli se on ihan järjestely- ja priorisointikysymys. Muiden sotkut ei mua haittaa eli kukin tyylillään, mutta itse en suostu kaaoksessa enkä etenkään liassa elämään. :)