Kyllä harmittaa jälkikäteen,kun on kertonut muille paljon itsestä

eli tosi nuorena. Ja tämähän kuuluu siihen kasvamisen, joten anna olla äläkä kiusaa itseäsi tuolla enää

En luota enää kavereihin samaan tapaan kuin ennen. Mutta en kyllä harmittele menneitäkään. Mitä he minun elämälläni tekisivät? Jos juoruilututtaa, niin siitä vaan. Ei koske minua enää. Kaikilla meillä on menneisyydessä vähemmän imartelevia ihmissuhteita, tekoja, sairauksia, ajatuksia, mutta tänään olemme jo kokemuksia viisaampia.

Harmittaa myös, että olen ollut niin avoin ihmisten kanssa jotka ovat nyt historiaa. Minä olen myös ollut hyvin avoin, enkä ole tajunnut, ettei kaikkiin kannata luottaa.



Nykyään olen hyvin tarkka, ja samoin kuin sinä, en uskoudu kuin miehelle ja yhdelle tai kahdelle läheiselle. Harmittaa, että ihmiset joiden kanssa välit ovat rikkouteuneet tietävät minusta asioita joita en paljastaisi oikein kenellekään nyt.

Eiköhän tässä itse kukin ole hölmöillyt oman osansa. Tärkeintähän on ottaa tyhmyyksistään opiksi ja olla toistamatta niitä.Harakat raakkukoon omiaan.

kuin omat jutut, joten tuskin edes muistavat sun avautumisisa

jostain syystä siis ihan kaveriasteellakin olevat ihmiset avautuu, ei pelkästään ystävät. Mä en ole koskaan, siis ikinä, kertonut niitä asioita eteenpäin. En vaikka välit ois etääntyneet tai menneet ihan poikkikin. Ja jos mä tapaisin ihmisen, joka selvästi vahingoittamistarkoituksessa kertois jostakusta henkilökohtaisia asioita, niin pitäisin tätä ihmistä kyllä aika vastenmielisenä tyyppinä. Ja niin pitäisi moni muukin.



En mä usko, että monikaan ap:n kavereista enää edes muistaa mitä heille on kerrottu. Ja jos he ovat normaalejan ihmisiä, ovat hekin vuosien myötä kasvaneet ja kypsyneet. En usko että ap:n kannattaa hirveästi muistella menneitä ja syyllistyä niistä. Sä olet silloin tehnyt mielestäsi hyvän ratkaisun, ja se siitä.

Mietipä nyt mitä tosi henk koht olet kuullut esim 15 v sitten ?

Aika kultaa muistot ja et muista niistä enää pientä osaakaan. Tietty jos kuuntelijasi on kirjoittanut asiat päiväkirjaan ja niitä vuosien takaa joka päivä lukee.

Ja siis. Olet mitä ? Mustasukkainen äidillesi isäpuolesta, siskosi on ollut mielisairaalassa, naapurin tädillä on suhde posteljoonin kanssa ?



Sulle asia voi olla tosi tärkeä ja intiimi, mutta hei, maailma on vääryyksiä, sairauksia ja paljon pahempia asioita täynnä. Unohda menneet ja aloita uusi iloinen päivä, niin hänkin on tehnyt.

Ketä jotkut 20 v sitten vanhat tarinat edes kiinnostaa ? Onko sun elämä NIIN mielenkiintoista että sun kaukaisesta menneisyydestä keskustellaan juoruten ? Ellet ole tyyliin Karpela tai muu ko henkilö, joka on ollut julkisuudessa kauan.

Jos joku joskus vuosikymmeniä sitten on avautunut omissa asioissaan, niin tuskinpa kukaan enää sellaista muistaa. Sitäpaitsi, kuten ap sanoitkin, niin sehän on ollut nuoruuden "hölmöilyä", tai ennemmin hyväuskoista lapsenomaisuutta, joka on kuulunut ikään juuri silloin. Ei mitään kovin vakavaa, siis. Mitään rikosta ei ole tapahtunut. ;)