Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten luon turvaverkkoja?

Vierailija
21.10.2010 |

Olen eroamassa, yksi 5 v lapsi. Minun sisarukseni asuu lähellä, mutta hänellä on kiireinen työ ja työmatkoja.



Meneekö se ihan niin, että pyydän jonkun toisen lasta meille tyyliin "että saat hengähtää" ja toivon että ymmärtävät yskän...



Noin 200 km:n päässä toisella paikkakunnalla, jossa olen asunut, mulla olisi valmiina hyvä ystävä, samanikäinen tyttö eli yya-sopimus onnistuisi heti + yhdet lapsen kummit, jotka mielellään hoitaisivat. Mutta lapsen isä jäisi tänne... Nyt en tiedä paljonko osallistuu, nyt vihapäissään sanoo ettei lainkaan.



Mitä teen koululaiskesinä ja muina lomona?

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
21.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

miehellesi ja kysyisin, onko ihan tosissaan. Sanot, että jos hän ei halua esim. vuoroviikkoja, muutat sinne kauemmaksi jossa saat hoitoapua.



Jos mies ei auta, muuttaisin, jos vaan työasiat järjestyvät uudellakin paikkakunnalla.



Tsemppiä jatkoon.

Vierailija
2/3 |
21.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ilmeisesti mietit, että muuttaisitko lähemmäs noita ystäviä, vaikka lapsen isä jäisi silloin kauas. Jos sanoo, ettei aio osallistua, niin silloin sinun lienee pakko uskoa että näin on. Jos muutto tuntuu muuten hyvältä ratkaisulta, niin ei kun menoksi.



RIippumatta siitä, missä asut, turvaverkkoja kannattaa luoda. Mutta parhaiten homma onnistuu, kun et ajattele tekeväsi niin vaan yrität vain tutustua mahdollisimman moneen mukavaan ihmiseen. Helpoiten se onnistuu lapsen kavereiden kautta juuri siten, että kutsut kylään, tarjoat apua (teet tiettäväksi että olet käytettävissä jos tarve tulee - ja olet myös)... Koita tutustua myös vanhempiin. Jos lapsi harrastaa jotain, tutustuminen on usein helppoa lapsia viedessä/hakiessa: avaat vain suusi ja alat jutustella. Ensin se on vaikeaa, mutta helpottaa nopeasti!



Tällaisia tuttuja kannattaa olla mahdollisimman monta, koska kyse ei ole sydänystävyydestä eikä samaa perhettä voi rasittaa kohtuuttoman usein. Äkkitilanteissa on myös todennäköistä, että aika monella mahdollisella auttajalla on jo jotain sovittuna.



Tärkeää on vastavuoroisuus: sinä autat muita, muut auttavat sinua.



Koulujen lomat voivat olla kinkkisiä. Niiden ajaksi on usein monenlaista leiri- ja kurssitarjontaa (kunnat, seurakunnat, harrastusjärjestöt,...), jolla voi kattaa osan loma-ajasta. kannattaa tutustua tarjontaan hyvissä ajoin ja olla nopea kun ilmoittautuminen alkaa! Sitten tietysti keräillään kaikki mahdolliset omat lomat ja säästövapaat, värvätään ne mummit ja kummit, mietitään pää puhki ja lopulta selvitään jotenkin.



Tsemppiä uuteen elämääsi. Kyllä sä senkin klaaraat :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
21.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli muuttaisinko sinne entiselle paikkakunnalle, se on kiva kaupunki + tuon kaverini (joka on yh) + kummien lisäksi mulla on valmiiksi paljon tuttuja/ystäviä.



Tämä muutto toki tarvisi myös työpaikan sieltä... Mulla on nyt pätkätyö, projekti joka päättyy vuoden vaihteessa. Uudesta ei vielä tietoa.



Luulen että isä kuitenkin haluaisi tavatakunhan tokenee. Mitään kolmansia osapuolia ei eroon liity. Viikko-viikko on hankalaa jos muutan, mutta viikonloput onnistuvatkait jotenkin.



Olen sosiaalinen ja saan kyllä suuni auki. Tyttäreni aloitti uuden harrastuksen elokuussa ja tunnen jo monta saman ryhmän äitiä/isää, vaikken ole siis ollut mitään vailla, muuten vaan jutustellut. Siinä mielessä mulla on kait hyvät edellytykset saada turvaverkkoa.



Sitten kysymys: kaksio vai kolmio?