Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Haluan lapsen, mies ei halua, tuntuu pahalta erota tämän takia
05.10.2010 |
Jos olisin terve, niin minulla ei mikään kiire olisikaan tämän lapsen hankinnan kanssa, olenhan vasta 22, mutta lääkäri suositteli että en hirveästi yli 25-vuotiaaksi sitä lastentekoa lykkäisi, niin pieni hoppu tässä alkaa olemaan :(
Olen ollut vuoden päivät yhdessä kolmekymppisen miehen kanssa, mutta hän on melko suoraan sanonut että ei halua lapsia, ei ainakaan nyt kun hän on opiskelija eikä varmaa tietoa huomisesta. Mulle on yks ja sama ku mulle lapsensaanti on... no, se syy miks elän tällä maapallolla, niin naurettavalta kuin tämä ehkä kuulostaakin.
Erohan tässä on siis edessä... mikä on v-mäisin asia taas ikinä kun muutoin meillä on niin ihana suhde. Mutta en voi jumiutua suhteeseen josta tiedän että en saa sitä mitä haluan... :( Eikä ole reilua miehellekään että vikisen lapsettomuuttani joka päivä... Oon ollut jopa niin epätoivoinen että pyytänyt häntä tekemään minut raskaaksi eikä kenenkään koskaan tarvitsisi tietää että hän on lapsen isä.
Onko kenelläkään kokemusta vastaavasta, kuinka saada vihdoin se lopullinen eropäätös aikaiseksi? Ja ennenkaikkea kuinka pysyä siinä? :(
Kommentit (20)
itkettääkin kun toi mies on niin tommonen vastuuntuntoinen ja ihana ja sille ei tulis mieleenkään vaan pamauttaa ketään paksuksi vaikka maksaisin sille ziljoonia. :( Ei toista tommosta oo :(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jätä ehkäisy salaa pois, koska sinulla ei ole paljon aikaa hukattavana. et kai halua viettää loppuelämääsi katkerana lapsettomana?
ai ziljoonia? no siinä tapauksessa minä olisin käytettävissä... :) t: kakkonen
opiskelija eikö kummallakaan ole tuloja, työpaikkaa, niin miten ja millä se lapsi sitten elätettäisiin.
Ei se ole ihan järkevää, että ajattelisi että tehdään vaan lapsi ja mitäs sitten.
sairaus on, etta lapsi pitaa heti tehda ? koska sairaus on sinulla, ei ihanalla miehellasi, en jattaisi hanta taman asian takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sairaus on, etta lapsi pitaa heti tehda ? koska sairaus on sinulla, ei ihanalla miehellasi, en jattaisi hanta taman asian takia.
...vaan eläisit lapsettomana lopun elämääsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja jää suhteeseen. saat sekä miehen että lapsen. minä tekisin noin, oikeasti.
Moni mies vedättää vuosikausia näillä joskus puheilla.
Ero on kumminkin ainoa vaihtoehto teille, se tekee nyt kipeää, mutta pitkällä tähtäimellä on ehdottomasti paras ratkaisu. Sinun toiveesi äitiyteen on niin suuri, että jäämällä tietoisesti lapsettomaksi teet niin omasta kuin miehesikin parisuhteesta helvettiä jos jäätte yhteen. Älä tuhlaa aikaasi häneen.
Mailma on täynnä miehiä, löydät kyllä vapaan miehen joka on valmis lapsesi/lastesi isäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
silloinen sulhaseni halusi erota koska ajatteli tekevänsä "väärin" minua kohtaan koska ei halunut lapsia ja minä voisin sitten jonkun toisen kanssa perustaa perheen...
Olimme äärettömän onnellisia koko suhteemme ajan, emme olleet koskaan riidelleet tai sanoneet pahaa sanaa toisistamme...silti hän halusi jättää minut.
Itkimme ja halasmme siinä purkaessamme kihlauksemme...tuntui niin järjen vastaiselta.
Sulhaseni oli tosi nuori, minua neljä vuotta nuorempi ja erittäin vastuuntuntoinen. Hän oli huomannut kuinka minä olisin jo valmis äidiksi kun ympärillämme oli vauvaperheitä, ammattini oli lastenhoitaja jne.
Ei auttanut mikään, hän piti päätöksensä että minä saisin lapsia ja elää onnellisena saamistani lapsista uuden miehen kanssa. Hän ajatteli tosiaan että itse kärsi siitä kun ei voinut luvata lapsia...
Sitten tapasin erään miehen jolle kerroin kuinka olimme onnellisia, mutta ex-sulhasella oli opinnot hieman kesken eikä halunut lapsia ehkä muutamiin vuosiin. Olisin itse odottanut vielä ne vuodet, mutta sulhanen kertoi ettei voi katsella lapsenkaipuutani vierestä...
En tiennyt taustaa tapaamastani miehestä, olin kiltti kotityttö ollut aina ja en epäillyt mitään pahaa uudesta tuttavuudesta, minulla oli hyvä kokemus kihlausajasta, olin varmaan sinisilmäinen.
Mies halusi kanssani lapsia, mennä naimisiin ja yhteisen elämän.
Niin alkoi ensimmäinen raskaus, muutimme yhteen ja menossa naimisiin...mutta kuinka ollakaan, hän oli osannut salata todellisen huonon puolensa...
Näin ex-sulhastani silloin tällöin kun äitinsä halusi kylään, opiskelin ex-anopin kanssa kieliä ja ex-sulhanen näki raskautenikin kun oli äitiään vastassa kielten opiskelupaikassa, sain kyydin minäkin.
Kun vauva syntyi halusin heti soittaa ihanalle ex-anopille, mutta entinen sulhanen vastasikin puhelimeen. sain kerrotuksi kuinka ihana vauva on syntynyt...
Minulla ei mennyt hyvin uudessa suhteessani. Olin onneton, vauvakin kärsi. Olin paljon tekemisissä ex-anopin kanssa, hän varmaan kertoi edelleen kuulumiseni.
Kävin vauvan kanssa kylässä ja ex-sulho näki ohimennen vauvan...hän ei ollut löytänyt uutta seurustelukumppania.
Jouduin ottamaan eron lapsei isästä, olin tietysti pettynyt ja onneton.
Meni muutama vuosi niin ex-sulhanen alkoi tavata meitä, kerran hän sanoi meillä ollessaan ettei kai tämä "pahemmaksi" muutu joten lyödään hynttyyt yhteen ja mennään naimisiin.
Meillä on yhteisiä lapsia, kelpasi toisen miehen lapsi sekä monta omaakin vielä. Onnemme jatkuu ja joskus mieheni sanoo että oltaisiinkohan me näin onnellisia ilman näitä tapahtumia.
Toivon ap Sinulle yhtä onnellisi aikoja kuin minulla on ollut jo vuosia, ja jatkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tee tommosta temppua et jätät mieheltä salaa ehkäsyn pois.
Kyllä molempien tahtoa pitää kunnioittaa sen joka haluaa lapsen ja sen joka ei halua. Sitä minäkin olen monasti miettiny et miks se joka sanoo EI on se jonka tahtoo taivutaan.
Mut salaa älä tee!!! Kannattaa varmaan ihan syvällisesti keskustella miehen kans mitkä on ne syyt minkä takia ei halua lasta?
Ja jos mies on ihan helmi :) Ni mieti tarkkaan onko suhteenne ainoa jatkumisen ehto lapsi? Nimittäin tämä maa on niin täynnä k***päitä et..
Kyllä ymmärrän sun tuskan lapsen suhteen, mut mieti tarkkaa. Jos sul on 25v se et ennen sitä pitäs tehä, ni onhan sul täs viel vähä aikaa miestäs taivutella, mut älä ihan viel kovin radikaaleja ratkaisuja tee. Vaa anna pölyn ensin vähä laskeutua.
ja se on lyhyt aika miehelle. Häntä voi ahdistaa kovastikin, että lapsi pitäisi tehdä käytännössä pakon edessä. Mä en kyllä usko, että sä löydät mistään muualtakaan vastuuntuntoista miestä, joka vuoden seurustelun jälkeen on ihan valmis isäksi. Ja koska isä on lapselle yhtä tärkeä kuin äiti, sä et voi itsekkäästi tehdä lasta itsellesi vaan lastakin on ajateltava.
Sinänsä taloudesta ei tarvitse kantaa huolta. Pieni lapsi ei juuri mitään kuluta, ja kun hän on isompi, on miehesi jo valmistunut ym. ja rahaa on enemmän.
Älä tee mitään paniikkiratkaisuja, kolme vuotta "takarajaan" on kuitenkin kolme vuotta pitempi aika kuin mitä olette olleet yhdessä. Ja jos sä olet onnellinen miehen kanssa, niin eikö sillä muka ole mitään merkitystä? Eikö sulla ole oikeus olla rakastettu ja elää hyvää elämää, eikä olla olemassa vaan siksi että saisit olla äiti ja olla muita varten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun minuu alkoi ihan itkettää nää teiän kaikkien kommentit, tää on mulle niin hemmetin vaikea ja arka asia...
Mies on siis sanonut että hän ei paljon "välitä" lapsista, ehkä joskus hän voisi lapsia tehdä. Ja tosiaan minusta on ihanaa että hän niin suoraan sanoo nämä asiat, eikä kiertele vain minua miellyttääkseen.
Minulla on siis pco, hyvin ärhäkkää laatua ja lääkäri tosiaan sanoi että ei kauheesti kannata lykätä lapsentekoa mikäli lapsia haluan... ja siltikään MITÄÄN takeita ei ole että ikinä raskaudun. Mutta olen valmis yrittämään lasta myös yksin jos siihen tullaan...
ap
en todellakaan ole virittämässä ansaa miehelle jättämällä pillerit pois! Siitä kärsisi kaikki :(
ap
Ja koska isä on lapselle yhtä tärkeä kuin äiti, sä et voi itsekkäästi tehdä lasta itsellesi vaan lastakin on ajateltava.
vertaistukiryhmää? Pco ei ole ihan hirveän harvinainen. Minäkin tiedän kaveripiiristä muutaman, jolla se on. Sulle tekis varmasti erittäin hyvää löytää vaikka netistä oma keskusteluryhmä, jossa purkaa tunteita ja pelkoja muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Samalla saat realistisemman näkemyksen tilanteeseen kuin yhden lääkärin lausunnon.
..perheesi? Lapsi ei ole taivaan lintu, joka hankkii itse ruokansa.
niin hän ei olisi ensimmäinen eikä viimeinen yksin elättäjä.
Uskon äidiksi halun olevan vastuuntuntoisen ihmisen ajatus, miksi pitää 20 alkaa kuulustella ap:ta jostain ammateista jne. Ei se asia meille muille kuulu, ap halusi aivan muunlaista keskustelua.
Lapsi ei ole taivaan lintu...yhtä lailla kerron 20 että on olemasssa hauska kirja nimeltään:
Kun ei ollut rahaa tehtiin lapsi.
Saa kai vieläkin kirjastosta. Suosittelen, oli mukavaa luettavaa.
Alue: Aihe vapaa
Vuoden päivät on minusta myös aika lyhyt aika.
Tee niinkun muutkin muijat eli ala painostamaan kaksin käsin sitä ukkoa. "mies on perheen pää ja nainen on kaula joka kääntää päätä" tjsp.
Tosin kiire sulla tulee vauvan kanssa jos 25 on takaraja. Jos äijäs olis suostunu siihen että pamauttaa sut paksuks ilman että ottais isän roolia niin olisin henkilökohtaisesti tullut veteleen sitä korville.