Lue keskustelun säännöt.
Oho, raskausaika voi olla mukavaakin!
05.10.2010 |
Eka raskausaika oli kamala. Työni ja elämäntilanne oli raskas ja olin aivan nääntynyt koko ajan, henkisesti ja fyysisesti. Ihmettelin vilpittömästi niitä, jotka sanoivat nauttivansa raskausajastaan ja olevansa seesteisiä ja onnellisia. Olinhan minäkin onnellinen lapsesta, mut oma olo vaan oli niin kamala.
Mut nyt kun hoidan esikoista kotona ja olen taas raskaana, on kaikki ihan erilaista. Mä voin todella hyvin, olen pääosin todella hyvällä päällä, mitkään pienet krempat ja vastoinkäymiset ei hetkauta ja kasvattelen tässä vaan vatsaani päikkäreitä ottaen ja elämästä nauttien. Nyt ymmärrän niitä jotka muistelevat haikeudella raskausaikojaan!
Niin, piti vaan saada jakaa tää teidän muiden kasnsa.:)
Kommentit (2)
Esikoisen odotus oli ihan kivaa aikaa sen jälkeen kun pääsin alun pahoinvoinneista eroon. Olin todella seesteinen ja onnellinen. Fyysisestikin voin tosi hyvin loppuun saakka.
Nyt odotan toista ja jo on ollut takkuista. Alussa aivan massiivisen paha pahoinvointi, ihan toista luokkaa kuin esikoisen kanssa. Sen jälkeen olen ollut koko ajan jossain flunssassa tai mahataudissa tai mitkä lie kiertolaistaudit nyt ovatkaan olleet liikenteessä. Supistuksia on ollut alusta asti paljon enemmän. Henkisesti olen ihan kypsä koko ajan. Ärtynyt kaikkeen ja todella yli-herkkä. Ihan kuin olisi PMS päällä koko ajan.
Lasken päiviä, että pääsen synnyttämään ja saan oman itseni takaisin. Ja kolmatta ei enää tule!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei ole kyllä mukavaa täällä. Mulla myös esikoisen kanssa oli aivan horroria odotus, mut ei ole kyllä herkkua tää toinenkaan.En tule koskaan haikailemaan raskauksieni peräân.