Olen sairastanut eriasteisia masennuksia

elämäni varrella useita. Ilman lääkkeitä ja lääkkeiden kanssa, kerran sairaalassa, monta kertaa keskusteluavun turvin.



Nyt olen siinä pisteessä, että selätän masennusjaksot tyyneydellä. Tiedän että niitä tulee helposti syksyllä tai stressin jälkeen. Annan tulla, annan olla vähän aikaa ja sitten vain PÄÄTÄN, ett nyt riittää. Pääsen yli toiminnan kautta, eli urheilken tai keskityn kivaan harrastukseen.



Olen päässyt itseni tutkiskelussa sen verran pitkälle, että tiedän myös ajatuskuvioni, jotka tiputtavat minut helposti samoihin toimintamalleihin. Tavallaan siis tiedostan ulkopuolelta, että "hei hoi, taas sitä mennään". Tahdon vain työkaluja päästä näistä tilanteista uusia reittejä pitkin.



Kävin viime viikolla haastateltavana kognitiivista terapiaryhmää varten, jossa olisi juuri tarkoitus oppia näitä uusia ajatuskuvioita. Olen sinut oman persoonani kanssa, tiedän että onnellisuuden kokemuksen avaimet ovat ainoastaan omassa korvavälissäni. Muut ihmiset eivät sitä onnea tee.



Voin hyvin! Voin voida hyvin missä tahansa, minkälaisessa elämässä tahansa, koska hyvä mieli on sisälläni. -Kuulemma sopisin tässä vaiheessa mainiosti ryhmään. Odotan vielä tuloksia.



Niin että ei muuta kuin uudelleenohjelmoitavaksi ;)