###SYYS04perrrjantai####

Tiiville:



Nämä on varmaan itsestään selvyyksiä ja liekkö muilla toimii, kun meidän tilanne on mikä on, mutta kirjoitan nyt kuitenkin:



Eli Motti ei ole koskaan suutaan lusikalle avannut ja syöttötuoli aiheuttaa lähes kauhistuneen reaktion. Ei ole myöskään ollut kiinnostunut paljonkaan syömisestä saati pöydän ääressä istumisesta, vaikka koskaan ei ole pakotettu. Alkoi olla vaan todella vaikeaa kun toinen huutaa jo syöttötuolin nähdessään, että mitä voi edes tehdä enää.



Neuvoivat sitten että unohdetaan lusikkaruuat hetkeksi ja valmistetaan käsin syötäviä ruokia. Esim.suosittelivat jonkun riisileipäsen tekemistä ja kokeilla jos Motti kestää hiukan margariinia päälle, tulisi vähän enmmän makua ja saisi itse pistellä suuhunsa. Meillä alkaa nyt uusinta kokeilukierros monen jutun suhteen kun kokeiluista alkaa olla puoli vuotta, niin suosittelivat esim. kesäkurpitsan paistamista pieninä paloina. Sellaisen neuvon myös antoivat että jos jotain haluaa selkeästi, niin pitäisi antaa edes hiukan maistaa. No, se kuulosti hiukan tyhmälle, ehkä en ala mitään maito ym. vehnätuotteita antamaan, mutta voisin nyt ehkä kuvitella että jotain hedelmää hiukan antavani.



Juteltiin myös siitä, että minä olen jo ehkä liiankin " pelokas" näihin kokeiluihin, että otan aina varman päälle. Totta, mutta sitten jos ei ota varman päälle niin mistäs tietää mikä vaikuttaa. Ruusunmarja saatiin menemään niin että kokeiltiin kahta ainetta yhtäaikaa, joten....



Tänään sitten kokeilin antaa luomuriisikakkua ja Motti söi oikein innoissaan puolikkaan kakun. Oli niin söpön näköinen niitä tihrustaessaan ja oli tarkkaa siitä että saa syödä itse, lusikalla ei ole ollut kiinnostunut syömään vaan lappaa lattialle. Toivotaan että käy!*sormet ja varpaat ristissä*



No joo, ei tästä mitään apua tainnut olla:)



Jaahas, Motti oppi kiipeämään sohvalle, voi ei!!!Ja toinen niin iloisena käkättää....*huoh*



Aavis ja MOtti-nyt pihalle

Kovasti on muka kiirettä pitänyt, kun en oo ehtinyt kirjoittelemaan. Oon yrittäny käydä pinoja lukemassa, mutten niitäkään oo kunolla ehtinyt. Joten toivottavasti en jorise ihan omiani.



Alkuviikosta olin jotenkin tosi väsynyt ja tympääntynyt. Tuntui, ettei oo mitään annettavaa kenellekään.Liekö johtunut kuukautisista muuten vaan, vai olinko sittenkin vauva-ajatuksissani turhankin pitkällä? Valmistelin myös miehen synttärit ihan pakko-tämäkin-on-tehdä -meininigillä. Ti-iltana oli pussitettavana ja pakastettavana nelisenkymmentä kiloa hirvenlihoja. Pääasiassa vasaa.Puoleenyöhön vierähti. Ja aamulla sokerirasitustestiin. Se määrättiin jo vuosi sitten, kun P oli niin iso, mutta silloin en mennyt ja nyt rupes vaivaamaan. Ihan ok oli kuitenkin. Ja sainpa kolmisen tuntia omaa aikaa :)



Eilen oltiin Kokkolassa mun vanhempien kanssa. Äiti sai " puhtaat paperit" ihoasiassa eikä enää tarvi kontrolloida niin usein. Samoin pallolaajennuksesta tuli 3kk ja nyt on tosi hyvät ennusteet eteenpäin, koska mitään hämminkiä ei oo ilmenny. Joten maksoivat meille ruuat, kahvit ja ostokset. En kylläkä mitään ihmeellistä ostellut enkä itelleni mitään löytänyt, mutta ihan kiva silti.



Tavallaan kaipaan vauva-aikaa, tavallaan ei. Mun mielestä kaikkia ajat on omalla tavallaan niin ihania. Mutta kaikkien vauva-ajoista on ihania muistoja, vaikka välillä oon väsyksissä ollutkin. Erityisesti esikoiselta. Jospa vielä...



Tiivii ja muut, jotka ei saa kannustusta kotona olemiseen. Kovasti jaksamisia! Tosi harmi tuollainen. Itse tiedätte kuitenkin, mikä teidän perheelle on parasta!

Mulla on siitä ihana tilanne, että olen saanut tosi paljon kannustusta kotiäitiyteen. Tosin ekan ja tokan jälkeenhän olin töissä eikä siitäkään kukaan huomautellut. Mutta nyt siis mies arvostaa, samoin molempien vanhemmat. Myös ympäristöstä oon saanut hyväksyntää ratkaisullemme. Jopa työnanatajanani toiminut henkilö, joka nytkin ois oikeastaan tarvinnu mua sijaisuuteen, ymmärtää ja arvostaa sitä, että oon kotosalla.Kun työelämään kyllä vielä ehtii.

Mutta kaikki kunnioitus myös teille, jotka jaksatte käydä myös töissä!



Lila. Mä oon saanu myös aina kommentteja mahani kanssa, varsinkin kun oon muuten niin lyhyt. " Ootko varma, ettei siellä oo kaksoset?" jne.



Ayap. Taidat olla jo viemiset valinnu. Vinkkaan silti vielä, että pyyhkeitä tai lakanoita saa ehkä sujautettua johonkin väliin. Eli esim. keittiöpyyhkeitä tai leivinliina tai käsipyyhkeitä. Tai aluslakana +tyynyliinat. Kovasti oon kauhistellu noita herkkukori -ideoita ihan vain hinnan ja hankkimisen vaivan takia. Me on nykyään otettu yleensä ite reissulakanat mukaan ja viety esim. hirvenlihaa tai puolukkahyytelöä. No, eihän nekään mitään ilmaisia oo. Onhan niihin menny rahaa ja vaivaa.



Keilin. Onnensi olkoon! Jokos ootte juhlineet? Nauttikaa nyt kunnolla!



Levin reissusta oon miettiny, et täytyy teillä lähtijöillä kyllä miehet tienata tosi hyvin. Meillä rahat riittä just ja just lainoihin, ruokaan ja tarpeellisiin hankintoihin. Muuta ei kannata ees miettiä.



Vai että hullut päivät. No, onhan tuossa hesarissa mainoksia näkyny. Mä tulisin hulluksi vähemmästäkin. Mä lakkaan tarvitsemasta mitään heti, jos on enemmän kuin kolme vaihtoehtoa.



Niin, mulle ois ollu tarjolla 2vko sijaisuus marraskuun alussa. Hetken ajatus kiehtoi ja tuli jopa huono omatunto, kun niin kiinnostuin. Sitte rupesin miettimään käytännön järjestelyjä; mistä hoitopaikka, miten lapset suhtautuis, miten kävis kotihoidontuen, entä hoitomaksut, eli jäisikö ees mitään käteen... en viittiny ees rueta soittelemaan ja selvittämään vaan aattelin, että ihanaa, kun saan olla kotona.



Tuttipulloa eikä tuttia oo meillä ollu kellään. Meidän hammaslääkäri oli tosi tiukkana tuttiasioissa ja huomautteli siitä äideille. Kunnes n. 50v iässä tuli ite isäksi. Johan muuttui ääni kellossa. Molemmille pojilleen on tutti ollu tosi tärkeä ja 4v synttärien kunniaks on saatu viimeiset imuttelut tuttipullosta. Että älkää ihmiset turhaa stressatko! Toki siitä on hyvä pyrkiä eroon ja jos ateriakertoja on enemmän kuin 5/vrk, niin periaatteessa se on haitaks hampaille, mutta jokainen tekee niin, kuin parhaaksi näkee. Koittaa vaikka harjailla sitten.



Aavis. Ihanaa, että sait tukea ja neuvoja! Harmi, ettei vanhempasi pääse tulemaan. Pystytkö pakastaa herkkuja?



Saapa nähdä, milloin P kunnolla lähtee kävelemään. Edistystä tapahtuu koko ajan, mutta kovin varovainen poika on, vaikka tanakasti ilman tukea seisookin.Uusin innostus on ollu isosikson nukenrattaiden lykkiminen. Tosin niihinkin ois melkein kivempi kiivetä ite kyytiin. Mun vanhemmat oli eilen kaupassa kuullu vauvanitkua ja sanonu isommille: " Onkohan tuo P?" Isommat oli vastannu: " Ei, tuo on pienen vauvai itkua. P HUUTAA."



Kivaa viikonloppua kaikille! Pinoilu jatkukoon. Tarvittaessa esim ma-to, pe-su tai viikkopinoina.



T@hti

Nyt se on tapahtunut, ihme, lehmät lentää, tai oikeestaan Bertalla pesänrakennushormoonit jyllää¿.



Oon pitkästä aikaa täynnä energiaa ja leivoin just Irish-Coffee leivoksia pakkaseen! Ruksi seinään. Kohta alan imuroimaan. Toinen ruksi. Vaikka poju on kipeä, ja oon valvonut ja kuunnellu sen itkua jo kaksi yötä ja kaksi päivää, olo on yllättävän hyvä¿



Syy moiseen energialataukseen löytyy omien sekavien pääkopassa velloneiden asioiden järjestykseen laittamisesta.



...eli Bertan piristysvinkit työpaikasta vs. pikkukakkosesta haaveileville mutta päätöksen kanssa jahkaileville marjatoille:



Päätös on joskus tehtävä. Mua ainakin stressas toooosi paljon tää tilanne, kun ei tiennyt mitä tehdä, hakeako töitä vai alkaako yrittää vauvaa ja jos niin koska ja jne¿.No nyt me tehtiin se päätös eilen illalla piiiiitkän pohdinnan jälkeen¿ Nyt saa pikkukakkonen tulla jos on tullakseen. Päätöksen jälkeen olo piristyi kun ei enää tarvii miettiä asiaa koko aikaa, ja se libidokin löytyi kun on oikein syykin miksi mennä petiin¿. Kierokin alkaa olla siinä vaiheessa että pikapuoliin vois tärppästä¿ ja ellei niin ei se haittaa, kiire meillä ei ole. Ja koska uskon, että elämässä kaikella on tarkoituksensa, niin jos sellanen ihme tapahtuis että sopiva työpaikka jostain nyt sattuis tipahtamaan, niin mietin sit asiaa uudelleen, mut päätin etten stressaa sitäkään asiaa enää yhtään! Käytännössä siis yritetään vauvaa ja samalla silmäilen sopivia työpaikkoja, katotaan kumpi tärppää ensin...



Jännittää että mitä tapahtuu, mutta mieli piristyi ainakin sata tosta päätöksestä!



nyt poikasella kamala nälkä, tarttee mennä lämmittään sosetta. hyvää viikonloppua kaikille!



bertta

tuo kesäkurpitsan paistaminen oli ainakin uusi juttu mulle, samoin että voi todella pienesti antaa jotain ihan uutta kokeilematonta jos haluaa. tsemppiä teille!!!! mä tiedä mitä se on kun lapsi potkii syöttötuolia ja viskoo ruuat pitkin keittiötä. silloin kun meillä oli loppukesästä totaalikieltäymys, pistettiin syöttötuoli kokonaan pois käytöstä. alettiin lusikkaruokia syömään uudestaan lattialla leikin ohessa. (sotkua tuli, joo) ja sitten totuteltiin syöttötuoliin uudelleen pikkuhiljaa, ihan niin ettei tarjottu edes ruokaa tai sitten jotain sellasta jyrsittävää, esim. kurkkua. ja viereen istuun kun itse syödään vaikkei söisi mitään. poju on niin vilkas että on kiipeämässä koko ajan pöydälle, joten valitettavasti oheistoimintaa on edelleen. joskus innostuu syömään lusikkaruokaa oikein hyvin, sitten on päiviä kun ei mene. joskus menee sormiruoka, joskus heittelee maissimakaronit pitkin seiniä. oon jo oppinut mitä tää on,keväällä itkeä tihrustin itse ja kiristelin hampaita kun mies tuli neljän maissa kotiin kun ei ollut syönyt mitään koko päivänä. nyt tarjotaan, jollei kelpaa niin pois tuolista.



Mulla on hyviä rieskanohjeita ynnä muita, jos kiinostaa, voin kertoa. riippuen mitä teillä on tietty käytössä voi soveltaa ja jokatapauksessa tulevaisuudessahan ruokavalio sen kun laajenee!



tiivii

Kiitos taapero!Se vaan kun on opetettu että hampaanpesun jälkeen ei syödä ni lähes jokailta tulee mieleen että tätä ei pitäs tehä.Ja kun ei se hammaslääkäri ole mikään lempipaikka ni minä en huolehdi lapseni hampaista!Ne pullot ei niinkää huoleta,kyllä se poikaki ne aikanaan jätti..samoin tutin!



Aavis:Kiva että löysitte vihdoin ymmärtäjän ja toivoa avusta on.



Bertta:Niinhän se on että ne mietinnät kai uuvuttaa eniten ja vie voimia ku kokoajan mieltä painaa..Ja ei tuo teidän ratkasu varmasti huono ole :-) Onnea päätöksen toteutumiseen



Mulla on huono olo :-( Jalkoja ja päätä särkee.Toivottavast ei ole typyn räkis mulle tulossa,miehelläki kurkku kipee.Mä oon niin huomenna itiksee lähössä ku koko viikon oon kotona kökkiny ja nyt ois hyvää seuraa ja ei lapsia!!pakko päästä!



Kerpulle piti laittaa et toiv. saadaa uudet reffit sovittuu..



Iltatoimet alkaa..



jatu

Kiva kuulla että äitisi voi hyvin :-)



jatu

Täällä ollaan, nyt ei vaan oikeen ole mitään asiaa...



Priva-viestiä vois syysäippien allergia-postituslistalle halukkaat laittaa tulemaan

kerppu-72@luukku.com



Siis ei tuollaista vielä ole mut jos tehdään?



Kerppu, sipsipussia tyhjentämässä...



ai joo, mulla itellä vti. onneksi kaveri-lääkäri kirjoitti lääkkeet. olis tullu muuten p...a viikonloppu. huomenna duuniporukan kanssa ravintolaan, teatteriravintola kaksi kanaa...tosi kiva et pyydettiin vaik hoitovapaalla oonkin... tietäiskö muuten esim. tea että mites nitrofur-c mallaa alkoholin kanssa?? mulla ei näytä oleen selostetta tallessa...

Taasen on perjantai ja minulla taaas viinilasi kourassa. Taitaa tulla oikein tapa. Viime perjantainakin join lasillisen viiniä ;)



Onnea Hilmalle ensiaskeleista! Antsa yritti kovasti tänään pystyyn vähän joka kulmasta, kun tuttavaperheen lapsen syntymäpäivillä olimme. Vieras ja stimuloiva ympäristö kai sai sen aikaan. Vielä ei onnistunut ihan pystyyn nousemaan, mutta suunta on oikea :)



Meillä tuttipullo on vielä käytössä. Sitä poika juo tosin vain pari kertaa päivässä, päivä- sekä yöunille mennessään. Ruoan kanssa juo vettä nokkamukista.



Huusholli on vielä ai-van väärinpuolin. Huomenna sitten uudella innolla. Jospa vaikka joku tulisi ensi viikolla käväisemään :)) Itse lähden maanantaina Helsinkiin ja tulen keskiviikkona. Torstaina on sitten aikaa turista ystävienkin kanssa :D .



Ensi yöksi lupasi lapinnoitamieheni pakkasta...



Saamarska♥

Pakkausseloste:



http://www.tohtori.fi/laakkeet/tuote.php3?ID=966



Mulle tuli sama tulehdus synnytyksen jälkeen ja se oli järkkyä, kun keskellä yötä ei hoitaja meinannut tehdä mitään asian hyväksi. Mulla pahenee se nopeasti ihan sietämättömäksi ja jos en ois tiennyt aikaisemmin käytetyn lääkkeen nimeä (sama jonka sait), niin en tiedä oisko antanut mitään. Antoi lopulta yhden tabletin ja käski odottaa aamuun lääkärin kommenttia. Tulehdus iski joskus 01.00 yöllä ja kun seuraavana aamuna kävin klo 11 kysymässä jatkosta, ei lääkäri ollut käynyt vielä kierroksella ollenkaan. Sattui sitten olemaan sisätautilääkäri toimistossa joka käski vaan antaa loput lääkkeet mulle mukaan kotiin (häntä ei kiinnostanut alkaa reseptiä kirjottaa sen takia). Järjetöntä touhua ja iski jo oikeasti kauhea paniikki mulle. Noita lääkkeitä olen saanut myös estolääkkeksi, joten niitä ois ollut kotona ja hyvä, etten miestä soittanut keskellä yötä tuomaan niitä ja jättämään esikoista kotiin nukkumaan, kun sairaalassa ei meinattu hoitaa sitä heti:(



Tulipas pitkä löpinä:)



Jatu, etkä tule kipeäksi!!!



Tsemppiä kaikille tarvitseville! Olen lukenut pinon tosi hätäseen tänään (kyllä, mullekin voi käydä niin!) :)



T: Ynis

Tuli vielä mieleen, että pikkurinsessa rupesi nousemaan seisomaan ihan yhtäkkiä siinä vaiheessa, kun mun mielestä se ei ollut ollenkaan ajankohtaista vielä. Ajattelin, että tyttöä ei kiinnosta koko asia eikä tarvittavaa kykyä ole siihen. Silti vaan yhtäkkiä alkoi nousta ylös tukea vasten (ei vieläkään nouse ilman tukea).



Kiva, että fysikaalisestakin saitte positiivista tukea! Kyllä ne kaikki ajallaan nousee ylös ja kävelee!



T: Ynis