Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Miten olla välittämättä anopin puheista?
17.09.2010 |
Meillä on nuorin vielä vauva ja sen takia hormonit vaikuttavat, että asiat tuntuu pahemmilta. En kyllä muista, että aiempien lasten synnyttyä olisin ollut näin herkkä, toisaalta anoppikaan ei sillon puhunut noin "rumasti" mitä nyt. Iän myötä anopin käytös sen kun vain pahenee. Hänestä kaikki mitä teemme on tavalla tai toisella väärin. Jos joskus satumme tekemään niin kun hän on sanonut niin sekin on loppujen lopuksi väärin. Tämän takia emme näe kovin usein, vaikka asummekin todella lähekkäin. Olemme sanoneet anopille, että hän on tervetullut kylään useammin heti kun lopettaa arvostelun ja syyttelyn, mutta niin kauan kun syyttelee ym. niin saa vierailla kerran parissa viikossa.
Olen yrittänyt olla välittämättä anopin puheista, koska järjellä ajateltuna tiedän, ettei enää nykyään suositella vauvalle 4tunnin syöttövälejä kuten joskus aikoinaan ja ettei vauvaa voi opettaa sylihiireksi jne. ja että lasten kasvatuskin on nykyään todella erilaista mitä se oli anopin aikana. Silti aina anopin puheet loukkaavat ja "pelkään" hänen kyläilyjään jo valmiiksi kun tiedän mitä on tulossa.
Onkohan kellään vastaavaa kokemusta ja vinkkejä miten olla oikeasti välittämättä anopin sanomisista?
Kommentit (4)
samoja vanhoja asioita uudelleen. Myös käytöksen muuttuminen ilkeämmäksi voi johtua tästä. Anopin ikä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä olet äiti ja sanot omassa huushollissasi viimeisen sanan. Meillä anoppi rupesi käskyttämään sormi pystyssä minulle jopa kellonaikoja milloin saan ja en saa viedä vauvaani ulkoilemaan. Samalla alkoi tulla vertailuja miehen siskon perheeseen. Meidän olisi pitänyt ruveta kasvattamaan/hoitamaan lastamme samalla tavalla kuin heillä.
Ensimmäisenä anopin kyläillessä alkoi voivottelu vauvalle. Et voi voi onko sulla nälkä, voi voi onko sulla edes tarpeeksi päällä...sit kun alkoi ne superhelteet niin voi voi onko sulle laitettu liikaa päälle. Ja loppujen lopuksi anoppi rupesi tarkistelemaan olenko osannut laittaa vauvalle sukat oikein jalkaan ym. Silloin vihelsin pelin poikki.
Ootko ikinä kuullu et anopin pahat teot kostetaan niiden pojalle! No se oli tsoukki...
Mut kuitenkin mieheni lopulta räjähti et tässä talossa et neuvojasi jakele. Lopulta sanoin anopille itselleenkin et emme tarvitse lastenhoito-ohjeita ja miehen sisko voi hoitaa omat lapsensa miten huvittaa ja mehin hoidamme omamme miten haluamme. Vauva-aikana on tuoreella äidillä muutenkin paljon stressaamista ym.valvomista..Ei siihen tarvita tollasta ylimääräistä pahanmielen aiheuttajaa. Tee jotain!
muistaa sen hetken ja sitten kun kerrotaan uudestaan niin oikeasti välillä anoppi vaikuttaa siltä kuin ei olis asiasta aiemmin kuullutkaan. Tästä samaisesta asiasta on myös kirjoitettu kirje tai muistilappu anopille, ei siitäkään ole apua ollut sen enempää. Tämän takia on itselläkin käynyt mielessä, että anopin käytös saattaisi johtua jostain sairaudesta eikä tekisi tuota vain ilkeyttään.
Anoppi kuitenkin touhuaa paljon lasten kanssa meillä ollessaan ja lapset viihtyvät mummon seurassa, siksi ei olla haluttu antaa anopille täydellistä porttikieltoa. Tai tuotakin kyllä alussa jossain vaiheessa kokeiltiin, muttei siitä apua ollut.
Anoppi täyttää siis pian 70v.
ap
useimmiten ainakin :), ei todellakaan kannata jäädä liikoja miettimään hänen puheitaan. Todennäköisesti vanhetessaan vaan pahenee.
Ja et ole ainoa, jolla näin.