Voiko lapsen ADHD ilmetä vain kotona, ei tarhassa/koulussa?
Taidan tietää vastauksen, mutta kysytäänpä kuitenkin.
Kommentit (10)
asuu tällainen kotiadhd... Koulussa jo nyt sentään jotain aletaan huomaamaan... 10v poika.
Mieluummin toisinpäin, vaikkei sekään silloin ole "oikea" ADHD.
Epäilisin, että lapsi on iltaisin kotona väsynyt ja huomionkipeä ja siksi ylivilkas. Varsinkin ekaluokkalaiset voivat olla tällaisia, kun päivä on vienyt kaikki mehut...
Sanoisin näin et jos kotona vain ongelmia, tyylissänne kasvattaa jotain lapselle epäsopivaa. Tarkastelkaa kasvatustapaanne, siitä voisi olla suurikin hyöty.
Itsellä ADHD lapsi ja hänen kasvattamisensa on hyvinkin erilaista kuin ns. normaalin lapsen.
Vuoden taistelun jälkeen olemme ensi viikolla pääsemässä perheneuvolaan. Hoidossa lapsi on rauhallinen ja fiksu, mutta kotielämä on yhtä taistelua aamusta iltaan. Meillä on kaksi muuta lasta, jotka eivät onneksi vielä kovasti oireile tästä tilanteesta, mutta apua on nyt saatava lapsen ja meidän muiden vuoksi.
En epäile lapsella varsinaisesti mitään sairautta (add, asperger tms) vaan uskon että hänellä on vain erittäin voimakas luonne ja vahva temperamentti. Perheneuvolan apua tarvitsemme, jotta löytäisimme lapsen pahan olon syyn ja saisimme työkaluja lapsen temperamentin kanssa pärjäämiseksi.
googlatkaa "perheensisäinen käytöshäiriö", voisiko olla kyse ennemminkin siitä? Meillä sama tilanne, päiväkodissa ja koulussa lapsi ollut aina ok, kotona elämä kauheaa uhmakkuuden takia. Perheneuvolassa aloitimme, nyt jo vuosia olemme käyneet psykologin juttusilla. Apua tullut jonkin verran. Voin laittaa lisätietoa, jos asia koskettaa.
levottomuutta, keskittymisvaikeuksia jne. ilmenee toistuvasti useammassa kuin yhdessä paikassa. Eli juuri niin että oireilua havaitaan esim. kotona ja päivähoidossa.
Meilläkin on koulussa (ja aiemmin pk:ssa) mallikelpoisesti käyttäytyvä lapsi, joka kotona on melkoinen Vauhti-Ville.
8 tässä
En ole koskaan ennen kuullutkaan tuosta perheensisäisestä käytöshäiriöstä! Lukaisin pari linkkiä, jotka googlella tuli ja kiitos, aion todellakin viikonloppuna perehtyä asiaan tarkemmin.
Jos osaat ja ehdit vielä vinkata mitä aineistoa ainakin kannattaa lukea, niin otan mielelläni vastaan lisävinkkisi!
Ross W. Greene: Tulistuva lapsi, Janne Viljamaa: Mitä minä teen tämän lapsen kanssa. Nämä kirjat antavat toivoa epätoivon piinamille vanhemmille, kun mitkään "normaalit" kasvatuskonstit eivät tepsi. Helpottavaa on myös tieto, että tuhannet muutkin vanhemmat kamppailevat samojen ongelmien kanssa, vaikka itsestä tuntuu, ettei kenenkään muun lapsi voi käyttäytyä näin hirveällä tavalla...
Vertaistukea voi saada myös joidenkin perheneuvoloiden kautta; "haastavien" lasten vanhemmille on olemassa keskusteluryhmiä, tai jos omat voimat riittävät, niin sellaisen voi perustaa itse. HIRMUISEN tärkeää on saada purkaa omia tunteitaan vaikka psykologin kanssa, etteivät ne purkaudu hallitsemattomina lasta kohtaan (lapsi itse myös kärsii käytöksestään, vaan keinot sen muuttamiseen hänellä ovat vähäiset)
levottomuutta, keskittymisvaikeuksia jne. ilmenee toistuvasti useammassa kuin yhdessä paikassa. Eli juuri niin että oireilua havaitaan esim. kotona ja päivähoidossa.
Mutta tämän taisit siis tietääkin.