Lue keskustelun säännöt.
miksi suomeen ostettiin rokotetta joka sisälsi vaarallista adjuvanttia?
06.09.2010 |
ilmeisesti mihinkään muuhun maahan ei tuota ostettu kuin suomeen (ja ruotsiin??) muut maat osti muita vastaavia rokotteita ilman tuota ainetta koska se tiedettiin että on vaarallinen tuo ainesosa. Ulkomaalainen lääkärituttavani sanoi viime syksynä että tuota suomeen ostettua rokotetta ei tule käyttää että järjetön valinta kun olisi ollut turvallisiakin vaihtoehtoja. Tähän olisi mielenkiintoista kuulla vastaus niiltä jotka päättivät mikä rokote ostetaan. Eikö he tienneet vaikka tuo oli yleisesti tiedossa oleva asia? Tehdäänkö päätökset yhtään asioita selvittämättä?
Kommentit (13)
Joten osittain myös ns. hyvä veli-kauppa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sen kuuluisan skvaleenin on tutkimuksissa todettu olevan hyvin siedetty ja turvallinen. Lähes kaikissa rokotteissa on jotain adjuvanttia, ihan sen takia, että rokote saataisiin tehoamaan ilman että sitä varsinaista virusta ei tarvi oikeasti tartuttaa ihmiseen. Kun viirus tapetaan tai heikennetään niin ilman adjuvanttia se ei tuota tarpeeksi vastustuskykyä. Jos taas sitä ei tapeta tai heikennetä, se valitettavasti tartuttaa sen taudin. Valkkaa tästä. Toisenakin pandemrixiä ostettiin sen takia, että muita rokotteita ei ollut saatavilla sellaisesia määriä ja sellaisessa aikataulussa, että rokotetta olisi ehditty jakaa ennen epidemian puhkeamista. Siinä vaiheessa kun epidemia on tosissaan päällä ei taas rokotteesta enää ole yhtä paljon hyötyä. Pandemrix oli siis se rokote, jota tuossa vaiheessa oli tarjolla.
jotta olisit edes hiukan uskottava?
Lainaamassasi viestissä luetellut asiat pitävät täysin paikkansa, mitä lähteitä tälle nyt haluaisit: asiantuntijoita tuskin uskot.
että ne todella pitävät tieteellisesti paikkansa, sillä nyt esitit asiat vain omana mielipiteenäsi. Sellaisiahana ne ovat, ellei sinulla ole osoittaa lähdettä.
niin saatte Suomen, jopa maailman ykkösasiantuntijoihin lukeutuvien rokotetutkijoiden näkemyksen asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että sain lapsilleni adjuvantittomat rokotteet.
Suomessa rahat panostetaan mielummin esim. näitten vauvaraiskaajien uusien identiteettien luomiseen että he voivat sitten elää leppoisaa ja turvallista elämää rauhassa lynkkajilta...
Adjuvantti (< lat. adjuvans < adiuvo ’auttaa’, vrt. adjutantti) tarkoittaa apuainetta, etenkin rokotteen ainesosaa, joka vahvistaa immuunivastetta. Kun rokotteessa annetaan antigeenin lisäksi adjuvantti, adjuvantti saa aikaan luontaisen immuniteetin reagoimisen ja paikallisen tulehdusreaktion. Nämä johtavat sytokiinien kuten interleukiini 12:n syntymiseen. Sytokiinit puolestaan edistävät T-lymfosyyttien kasvua ja erilaistumista (soluvälitteinen immuniteetti). [1] Adjuvantilla pyritään saamaan aikaan muistisolujen muodostuminen (immunologinen muisti) eli vastustuskyvyn syntyminen rokotteen antigeeniä vastaan.[2]
[muokkaa] Käytettyjä adjuvantteja
Ihmisiin käytettävien adjuvanttien kehittelyssä pyritään siihen, että ne stimuloivat luontaista immuniteettia mutta eivät aiheuta sairaalloista tulehdusta. Adjuvanttina käytetään alumiinisuoloja, esimerkiksi alumiinihydroksidi-geeliä. Mineraalipohjaisen adjuvantin eräänä vaikutusmekanismina on, että se aiheuttaa ärsytystä ja houkuttelee paikalle luontaisen immuniteetin valkosoluja. [1][2] Alumiinipohjainen adjuvantti on myös repositorinen: sen avulla antigeeni pysyy kauemmin pistopaikassa.[3]
Hydrofobisilla aineilla on taipumus ärsyttää immuunijärjestelmää, minkä vuoksi niitä on kehitetty adjuvanteiksi. Esimerkiksi Freundin epätäydellinen adjuvantti sisältää vettä emulsiona parafiiniöljyssä, ja antigeeni on sen vesifaasissa. Koska öljy pysyy kudoksessa pistoksen jälkeen eliniän ja adjuvantti aiheuttaa joskus paiseen syntymisen pistokohtaan, sitä ei yleensä käytetä ihmisten rokotteissa. Ihmisillä käytettäviksi paremmin soveltuvia emulsioita on kehitetty. [3]
Freundin täydellinen adjuvantti sisältää emulsion – kuten Freundin epätäydellinen adjuvantti – ja lisäksi tapettuja mykobakteereja. Sitä ei käytetä ihmisillä, mutta sen vaikuttavasta aineesta muramyylidipeptidistä on kehitetty ihmisille sopivia johdannaisia. [3]
[muokkaa] Tulevaisuudennäkymiä
Uusia ihmiselle soveltuvia adjuvantteja kehitetään kiihkeästi:[2] Kokeellisessa käytössä on adjuvantteja, jotka ovat mikrobien osia tai niiden tuottamia aineita (esimerkiksi tapettuja mykobakteereita tai lipopolysakkaridia).[1] Bakteerimyrkky lipopolysakkaridi stimuloi voimakkaasti immuunijärjestelmän antigeeniä esitteleviä soluja, joten sen johdannaista monofosforyylilipidi A:ta (MPL) käytetään kokeellisesti.[3]
Lisäksi vaihtoehtona on kehitelty rokotteissa käytettäväksi itse sytokiineja kuten interleukiini 12:a, joka edistää vahvasti soluvälitteistä immuunireaktiota.[1]
? 1,0 1,1 1,2 1,3 Abbas, Abul K.; Lichtman, Andrew H. ja Pober, Jordan S.: Cellular and Molecular Immunology, s. 290, 361. Fourth edition. W.B. Saunders Company, 2000. ISBN 0-7216-8233-2. (englanniksi)
? 2,0 2,1 2,2 Adjuvantit (PDF) GlaxoSmithKline. Viitattu 18.2.2010.
? 3,0 3,1 3,2 3,3 Delves, Peter J. et al.: ”Vaccines”, Essential Immunology, s. 307–310. Blackwell Publishing Ltd, 2006. ISBN 978-1-4051-3603-7. (englanniksi)
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Adjuvantti
Suurin osa noista väitteistä on ihan immunologian perusoppikirjatietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
terveet aikuiset. Adjuvanttia niin suurina määrinä kuin mitä Pandemrixissä oli pidettiin vaarallisena tai vähintäänkin kysymysmerkkinä vastoin tutkimustietoa lapsille, perussairaille kuin raskaanaoleville, joilla immuniteetti on puutteellinen. Nuorten rokotusikää Pandemrixille jopa nostettiin rokotuskampanjan alussa, kun komplikaatioita ilmeni varhaisnuorilla. Että näin muualla Euroopassa. Suomen rokotuskampanjaa yleisesti kummasteltiin täällä.
Adjuvantti (< lat. adjuvans < adiuvo ’auttaa’, vrt. adjutantti) tarkoittaa apuainetta, etenkin rokotteen ainesosaa, joka vahvistaa immuunivastetta. Kun rokotteessa annetaan antigeenin lisäksi adjuvantti, adjuvantti saa aikaan luontaisen immuniteetin reagoimisen ja paikallisen tulehdusreaktion. Nämä johtavat sytokiinien kuten interleukiini 12:n syntymiseen. Sytokiinit puolestaan edistävät T-lymfosyyttien kasvua ja erilaistumista (soluvälitteinen immuniteetti). [1] Adjuvantilla pyritään saamaan aikaan muistisolujen muodostuminen (immunologinen muisti) eli vastustuskyvyn syntyminen rokotteen antigeeniä vastaan.[2] [muokkaa] Käytettyjä adjuvantteja Ihmisiin käytettävien adjuvanttien kehittelyssä pyritään siihen, että ne stimuloivat luontaista immuniteettia mutta eivät aiheuta sairaalloista tulehdusta. Adjuvanttina käytetään alumiinisuoloja, esimerkiksi alumiinihydroksidi-geeliä. Mineraalipohjaisen adjuvantin eräänä vaikutusmekanismina on, että se aiheuttaa ärsytystä ja houkuttelee paikalle luontaisen immuniteetin valkosoluja. [1][2] Alumiinipohjainen adjuvantti on myös repositorinen: sen avulla antigeeni pysyy kauemmin pistopaikassa.[3] Hydrofobisilla aineilla on taipumus ärsyttää immuunijärjestelmää, minkä vuoksi niitä on kehitetty adjuvanteiksi. Esimerkiksi Freundin epätäydellinen adjuvantti sisältää vettä emulsiona parafiiniöljyssä, ja antigeeni on sen vesifaasissa. Koska öljy pysyy kudoksessa pistoksen jälkeen eliniän ja adjuvantti aiheuttaa joskus paiseen syntymisen pistokohtaan, sitä ei yleensä käytetä ihmisten rokotteissa. Ihmisillä käytettäviksi paremmin soveltuvia emulsioita on kehitetty. [3] Freundin täydellinen adjuvantti sisältää emulsion – kuten Freundin epätäydellinen adjuvantti – ja lisäksi tapettuja mykobakteereja. Sitä ei käytetä ihmisillä, mutta sen vaikuttavasta aineesta muramyylidipeptidistä on kehitetty ihmisille sopivia johdannaisia. [3] [muokkaa] Tulevaisuudennäkymiä Uusia ihmiselle soveltuvia adjuvantteja kehitetään kiihkeästi:[2] Kokeellisessa käytössä on adjuvantteja, jotka ovat mikrobien osia tai niiden tuottamia aineita (esimerkiksi tapettuja mykobakteereita tai lipopolysakkaridia).[1] Bakteerimyrkky lipopolysakkaridi stimuloi voimakkaasti immuunijärjestelmän antigeeniä esitteleviä soluja, joten sen johdannaista monofosforyylilipidi A:ta (MPL) käytetään kokeellisesti.[3] Lisäksi vaihtoehtona on kehitelty rokotteissa käytettäväksi itse sytokiineja kuten interleukiini 12:a, joka edistää vahvasti soluvälitteistä immuunireaktiota.[1] ? 1,0 1,1 1,2 1,3 Abbas, Abul K.; Lichtman, Andrew H. ja Pober, Jordan S.: Cellular and Molecular Immunology, s. 290, 361. Fourth edition. W.B. Saunders Company, 2000. ISBN 0-7216-8233-2. (englanniksi) ? 2,0 2,1 2,2 Adjuvantit (PDF) GlaxoSmithKline. Viitattu 18.2.2010. ? 3,0 3,1 3,2 3,3 Delves, Peter J. et al.: ”Vaccines”, Essential Immunology, s. 307–310. Blackwell Publishing Ltd, 2006. ISBN 978-1-4051-3603-7. (englanniksi) Haettu osoitteesta <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Adjuvantti" alt="http://fi.wikipedia.org/wiki/Adjuvantti">http://fi.wikipedia.org/wiki/Adjuvantti</a> Suurin osa noista väitteistä on ihan immunologian perusoppikirjatietoa.
siitä väitteestäsi ja mielipiteestäsi, miksi Pandemrixia ostettiin Suomeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
terveet aikuiset. Adjuvanttia niin suurina määrinä kuin mitä Pandemrixissä oli pidettiin vaarallisena tai vähintäänkin kysymysmerkkinä vastoin tutkimustietoa lapsille, perussairaille kuin raskaanaoleville, joilla immuniteetti on puutteellinen. Nuorten rokotusikää Pandemrixille jopa nostettiin rokotuskampanjan alussa, kun komplikaatioita ilmeni varhaisnuorilla. Että näin muualla Euroopassa. Suomen rokotuskampanjaa yleisesti kummasteltiin täällä.
on tehnyt sopimuksen kansan toimimisesta koekaniinina adjuvantilliselle rokotteelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saksasta joka osti tilalle omille kansalaisille kalliimpaa rokotetta.
sen kuuluisan skvaleenin on tutkimuksissa todettu olevan hyvin siedetty ja turvallinen. Lähes kaikissa rokotteissa on jotain adjuvanttia, ihan sen takia, että rokote saataisiin tehoamaan ilman että sitä varsinaista virusta ei tarvi oikeasti tartuttaa ihmiseen. Kun viirus tapetaan tai heikennetään niin ilman adjuvanttia se ei tuota tarpeeksi vastustuskykyä. Jos taas sitä ei tapeta tai heikennetä, se valitettavasti tartuttaa sen taudin. Valkkaa tästä.
Toisenakin pandemrixiä ostettiin sen takia, että muita rokotteita ei ollut saatavilla sellaisesia määriä ja sellaisessa aikataulussa, että rokotetta olisi ehditty jakaa ennen epidemian puhkeamista. Siinä vaiheessa kun epidemia on tosissaan päällä ei taas rokotteesta enää ole yhtä paljon hyötyä. Pandemrix oli siis se rokote, jota tuossa vaiheessa oli tarjolla.