Onko entisiä ulkosuomalaisia paikalla? Miten Suomeen paluumuutto meni?
Tuntuuko Suomi hyvälle paikalle elää entisen asuinmaanne jälkeen? Mitä hyvää, mitä huonoa?
Kommentit (11)
Hyvää: läheiset, kyläpaikat, verkosto lasten kannalta, harrastusmahdollisuudet, kodin kunnostaminen helpompaa (tietää mitä ja mistä, koneet saa lainattua, puutavaraa omasta metsästä jne). Turvallisuus, ruuhkattomuus, lyhyet välimatkat niin ajalllisesti kuin kilometreinä. Lyhyet päivät.
Huonoa: Ilmasto, ihmisten sulkeutuneisuus (joka on kyllä ihanaakin joskus), tietty byrokratia, VEROTUS, oman kotikaupungin suppea valikoima niin tavaroissa kuin kulttuurissa, pitkä välimatka lomille ;)
Hyvää: --. Lyhyet päivät.
Siis työpäivät. Talvipäivien lyhyys on ehdottomasti miinus!
alkuihastus, kulttuurishokki, tasaantuminen.
Mä olen asunut monessa maassa. Kaikissa niissä on hyvät puolensa ja huonot puolensa, mutta useimmissa on ok asua. Suomi on maa muiden joukossa, ihan hyvä täälläkin on. Ja kuten joka paikassa, paljon riippuu paikkakunnasta ja asuinalueeesta.
vaikeinta oli tottua ihmisten tylyyteen, pimeyteen ja loskaan. Toisaalta julkiset palvelut toimivat täällä kohtuullisen hyvin, vaikka niistäkin oli etukäteen erilainen mielikuva, luulo että ulkomailla olisi huonommin.
Minulle oli yllätys, että esim. paljon kehuttu koulujärjestelmämme ei ole oikeasti niin erinomainen kuin mitä Suomessa hypetetään. Ja esim. kierrätys toimi vanhassa kotimaassamme merkittävästi paremmin.
vaikeinta oli tottua ihmisten tylyyteen, pimeyteen ja loskaan. Toisaalta julkiset palvelut toimivat täällä kohtuullisen hyvin, vaikka niistäkin oli etukäteen erilainen mielikuva, luulo että ulkomailla olisi huonommin.
Minulle oli yllätys, että esim. paljon kehuttu koulujärjestelmämme ei ole oikeasti niin erinomainen kuin mitä Suomessa hypetetään. Ja esim. kierrätys toimi vanhassa kotimaassamme merkittävästi paremmin.
Mulla kesti kaksi vuotta "turtua" ja nyt olen ihan tyytyväinen olooni. Mies on vasta nyt alkanut masentua kun aluksi hänestä oli ihanaa palata.
Moni asia toimii ja upeaa (lyhyemmät työpäivät, työmatkat, äitiyslomat, edullinen lastenhoito) ja samlla moni asia tökkii (ihmisten kyräily, humalajuominen ja ilmasto). Mutta jokaisessa kohdemaassakin jo jokin ihastuttanut ja jokin vihastuttanut.
Uskoisin että lähdemme taas parin vuoden sisällä. Ei siksi että Suomi olisi huono ja muualla ihanaa mutta esim ilmasto ja pitkät talvet koen niin vahvasti ahdistavina.
6v meilläkin takana, tasaantumassa olen:-P
Huonoa on ehdottomasti terveydenhoito, joka on todella syvältä; kärjistetysti apua saa vain rahalla.
Koulukaan ei varmasti ole niin hyvä kuin miksi sitä väitetään, sillä minkäänlaista lahjakkuutta ei tueta mitenkään, tasapäistäminen on suomalaisten juttu.
En myöskään pidä siitä, ettei Suomessa saa olla erilainen, kaikkien pitäisi tehdä kaikki samoilla tavoin. Ihmiset eivät ole yhteisöllisiä.
Asunnot ovat kallistuneet tuloihin verrattuna huimasti meidän täällä asuessamme.
Minä en myöskään pidä valoisista kesäilloista; loska tms ei haittaa.
Hyvää ovat lasten harrastusmahdollisuudet.
muistuttaakseni itseäni suomalaisesta elämäntyylistä. Olen todella onnelinen kun saan asua nykyisessä asuinmaassani, mutta sitä onnea lisää muistot Suomesta joita siis myös AVn avulla palautan muistiin aika ajoin.
Siitä se sitten alkaa. Puurtaminen. Iloton puurtaminen, tylyys ja ihmisten mollaaminen ja kateus. Kilpaillaan kuka tekee pisintä päivää, kellä on kaikista rankinta ja kurjinta. Voi oispa tämä asia muuttunut suomalaisessa yhteiskunnassa meidän poissa ollessa. Veikkaan että ei ole.
Nautin nykyisessä kotimaassamme siitä miten iloisia ihmiset on, miten perhekeskeisyyttä arvostetaan ja meidän tapauksessa ne pitkät työpäivät odottaa siellä suomessa. Kuu paistaa kun lapsia viedään tarhaan ja sysipimeää on kun haetaan.
Mutta paljon on hyvää suomessa. Raikas ilma, luonto, tästä näkövinkkelistä terveydenhuolto ja halpa lasten päivähoito.
Odotan kauhulla etenkin sita, miten negatiivisuutta pidetaan alykkyyden mittana, miten tyoelamaa, pomoja ym haukutaan kilpaa ja silti koitetaan tehda pidempaa paivaa kun naapuri, miten ihmiset on epakohteliaita eika huomioi toisia. Kuljetaan naama rutussa ja ollaan siita ylpeita. Yleinen negatiivisuus.
Hyvia juttujakin on tietysti, tarkeimpana ne omat vanhat ystavat ja kivat sukulaiset.
Alussa kaikki oli ihanaa, sittemmin kaikki on alkanut tuntua paskalta.