onko jotkut sellaisia, että suurin osa vaan inhoaa heitä

kaikkien kanssa toimeentulevan vastakohta. Nämähän voivat olla myöskin vastakohtaisia.



Olen karismaattinen, mutta en tule kaikkien kanssa toimeen. Vetäydyn mieluummin syrjään, kuin alan aukomaan päätäni tyhmässä porukassa. Minulla on pieni joukko erilaisia ystäviä. Arvostan erilaisuutta, mutta esim aviopuolisokseni valitsin arvoiltaan hyvin samankaltaisen miehen. En ajautunut suhteeseen vaan valitsin suhteen.



Osaan kääntää katseet seurassa kuin seurassa, mutta en sitä yleensä tee, koska ei ole aihetta. Jos haluan huomiota osakseni, laitan monesti päälleni jotain punaista.



Anoppini tulee meikeinpä kaikkien muiden paitsi minun kanssa toimeen. Hänen mielestään olen liian suurielkeinen pienissä arkisissa asioissa. Minun mielestäni hän on moraaliton isoissa elämän ratkaisuissaan ja naamioi siksi elämänsä harmauteen. Haluaa tehdä salassa. Silti monet tykkäävät juuri hänestä, vaikka hänellä ei olekaan karismaa.



Olen suurieleinen pienissä päivittäisissä sattumuksissa, koska haluan elämäni olevan värikästä. Olen sitkeä ja ehdoton omissa valinnoissani ja omien valintojeni läpiviemisessä silloin, kun koen, että olen oikealla asialla. Kyllä täytyy olla tärkeä asia, jotta näytän tämän puoleni! Työasiossa on hyvä käyttää välillä karismaakin, jotta saavuttaa sen mitä haluaa. Miehenikin pitää eripuolistani. Miestenkin kanssa olen joskus leikitellyt karismaattisesti;)