Pidätkö vähäisenä, sopivana vai liiallisena harrastusmääränä, jos
11-vuotiaalla lapsella on urheiluharrastuksen treenit 3 kertaa viikossa, 2 tuntia kerralla. Harjoitukset ovat monipuolisia ja niihin sisältyy alkuverryttely ja loppuvenyttely, välissä on ihan kunnon treenit. Kysyn nyt kasvavan lapsen kehon kannalta, en henkisen jaksamisen.
Lapsi on tähän asti harrastanut lajiaan kahdesti viikossa tuon kaksi tuntia kerralla ja nyt oli valmentaja ehdottanut kolmansiin treeneihin menoa. Lapsi on itse innoissaan menossa ja olen luvan antanut, sillä edellytyksellä, että harrastus ei väsytä niin paljon, että koulu kärsii. Jos harrastus alkaa haitata muuta elämää, niin sitten pitää karsia jostakin.
Mutta jäin miettimään sitä, että onko tuollainen liikuntamäärä sopiva tämän ikäiselle kasvavalle, ettei se rasita kehoa liikaa. Omien harjoitustensa lisäksi lapsi liikkuu koulumatkat pyörällä, liikkuu ulkona omatoimisesti aika paljon ja tietysti on ne 3 tuntia koululiikuntaa viikossa. Eli kyseessä on varsin liikkuva lapsi.
Kommentit (6)
jos levosta ja ravinnosta huolehditaan myös. Moni unohtaa, että paljon liikkuva lapsi tarvitsee valtavasti unta ja todella hyvälaatuista ravintoa (ei pelkkää leipää ja puuroa vaan proteiineja, valkuaista, rautaa ja kasviksia vitamiinien vuoksi).
Lapsi liikkuu luonnostaan ja mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän jaksaa. Yleensä urheiluseuroissa tiedetään hyvin, millaiset hrajoitteet ovat ikäkaudelle sopivia eivätkä rasita kehoa liikaa tai väärin. Jos se puoli on teidän seurassanne kunnossa, voit olla huoletta.
Vertailun vuoksi: taitoluistelua harrastava vielä 5-vuotias eskarilaiseni on nyt alkanut treenata 5 kertaa viikossa (+ vaihteleva määrä oheisharjoituksia lisäksi) ja yhtäkkiä meillä eletään huippu-urheilijan lepo- ja ruokarytmissä.
Lasta ei vaan millään saa jättämään yksiäkään harjoituksia väliin. Kamala itku ja riita, jos vaikka kaverin synttärit ovat päällekkäin treenien kanssa, kun kumpaankin on yhtä kova palo päästä... Onneksi hän on ainoa lapsi, joten pystymme sovittelemaan harjoitusajat kalenteriin. Kauhulla vain odotan koulun alkamista vuoden kuluttua, jos sama tahti jatkuu.
Vertailun vuoksi: taitoluistelua harrastava vielä 5-vuotias eskarilaiseni on nyt alkanut treenata 5 kertaa viikossa (+ vaihteleva määrä oheisharjoituksia lisäksi) ja yhtäkkiä meillä eletään huippu-urheilijan lepo- ja ruokarytmissä. Lasta ei vaan millään saa jättämään yksiäkään harjoituksia väliin. Kamala itku ja riita, jos vaikka kaverin synttärit ovat päällekkäin treenien kanssa, kun kumpaankin on yhtä kova palo päästä... Onneksi hän on ainoa lapsi, joten pystymme sovittelemaan harjoitusajat kalenteriin. Kauhulla vain odotan koulun alkamista vuoden kuluttua, jos sama tahti jatkuu.
Oman lapsen osalta sen verran, että olen kyllä tyytyväinen urheiluseuran toimintaan. Ja ilman muuta lepo ja ravinto ovat todella tärkeitä. Täytyy siitä vielä puhua lapsen itsensä kanssa.
t. ap
p.s. Meillä on kolme muutakin lasta, jotka eivät (onneksi) harrasta yhtä paljon, mutta toki heidätkin on huomioitava. Esim. tämän yhden harrastajan kisareissut vievät joskus aika paljon viikonloppuja... Onneksi toinenkin perheen lapsi harrastaa samaa lajia (ei tarvitse suunnata talkkooenergiaa niin moneen eri seuraan).
Lapset eivät koskaan istuneet telkkarin tai tietsikan ääressä, koska niitä ei ollut. Ihmiset olivat hyväkuntoisia ja hoikkai, tämä nähdään jo pelkästään Suomen armeijan keräämistä Cooperin testi -tilastoista.
Viidet treenit viikossa eivät todellakaan ole liikaa lapselle, jos hän haluaa niihin itse mennä. Pääsääntöisesti lapset liikkuvat liian vähän - 2 h päivässä olisi minimi, joka ei monella lapsella täyty.
t. urheilijanuorukaisten äiti
Ei minunkaan mielestä 5krt/vko ole liikaa. Varsinkaan kun se yksi harjoituskerta ei kestä kuin tunnin.
lasten pitääkin liikkua paljon.
Jos ei itse väsy tai koulu ei kärsi, niin anna vain harrastaa.
Niitä tietokoneen ääressä röhjöttäviä lapsia on jo ihan liikaa...