**Keksiviikkona SYYSäidit04**

Mulla on kans noita syyllisyysjuttuja, tänään viimeksi yksikseni mietin, että miks tää äitiys on oikeen syyllisyydenverkko. Neiti lueskeli kirjaa ja välillä huuteli uu uu jollekin kivalle kuvalle, minä siivosin keittiön ruokasotkuja ja koin niin huonoa omaatuntoa, kun en ollut juuri siinä jakamassa niitä kirjan ihania juttuja. Mulle se tulee niin pienestä, vaikka töihin mulla ei oo mikään kiire (en siis haluu) ja pääasiassa pyörin ton riiviön kanssa päivät lattialla, niin silti se tulee niin pikku jutusta.



Laina meillä on ihan järkyttävä ja siitä kuiteski huoli, mut töihin en halua vielä lähteä.Taas mennään...

poika on huutanut tänään koko päivän. Ei syö, kakkaa koko ajan ja huutaa. Oli eilen mummulla hoidossa, mitä lie siellä syönyt ja nyt masu kai kipeä. Tai sit kiukuttelee vaan. Tai sit tulee hampaita. Tosi avuton olo, kun ei osaa auttaa. Syöminen ihan tuskaa, kaikki lentää lattialle ja mikään ei kelpaa. Mulla hermot on menny ainakin satakertaa tänään, kamala kiukku nousee jostain syvältä ja tekis mieli huutaa pienelle päin naamaa että mitä siinä kiljut, kun kaikki on kerran ihan hyvin, tästä nyt syöt perunaa kun äiti antaa. Sitten menee hermo kun satakertaa ja ainakin tunnin on koittanut nätisti ja ymmärtää mutta kun ei. Sanoin että ole sitten ilman. Ja vien olohuoneeseen. Ja toinen jatkaa huutamistaan sielläkin. Ja välillä haluaa syliin, mutta huutaa vaan koko ajan. Ja sit haluaa pois sylistä, ja taas huutaa. Onneksi se nukkui päivällä 3 tuntia, sain hetken omaa aikaa. Siivosin. Nyt taas huutaa tuolla täysillä....hetki...



sain sen taas sekunniks rauhottuun.



Mieskin soitti just että menee vielä (!) peri tuntia töissä. Vastahan se lähti aamu puol 6.... Just ny ei pysty keksiin yhtään hyvää asiaa siitä tai mistään muustakaan, vastaan galluppiin sit ku on vähän Hermo levännyt.



Taas huutoa.



Vaihdetaan loppuun palanut äiti uuteen ja pitkäpinnaiseen kotihengettäreen.



ja mullako muka vauvakuume, ei tänään!!!!!



berttis

Lempi-Ilona:

" Täytyy hoitaa kolmea kokopäiväistä työtä samaan aikaan: kotityötä, ansiotyötä ja ulkonäkötyötä. "

...juu ja mä en saa edes tuota kotityötä tehdyksi.... vaikka ulkonäkötyöstäkin olen ottanut loparit jo aikaa sitten.

- täällä on nyt kumman hiljaista, mulla on korvatulpat ;)

miksemmä osaa edes lähettää viestejä oikein... tuli sit kaikki kursiivilla... sori.



nyt mä häivyn.

Eiliset:

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=5316980&p=3&tmode=1&smode…



Nyt olen niin pipi selästä, etten jaksa keskittyä pinoon. Linkitän, jotta pystyn sitten joskus.



T-P

Luukkulaiset, tyhjentäkää postejanne! Päivitykset ei tule perille ja ne voi taas myöhemmin sotkea keskusteluja...



T: Ynis

Ipanat sängyissä,toiv pian unessa!!



Ei menty jumppaan kun tuo typy valuu räkää.Ihan pirteä se on mutta varmaan vielä tartuttava..

Huomenna ois kuvaus,pitää aamulla kattoo pästäänö menemään-ei ihan räkäkuvasta viiti maksaa.



Tuttikselle ja bertalle extra lähetys voimia!!



Tealle paranemista suurin sätein..............*******................***.......



Keilinille halaus :-(



Hilu:Mä oon aatellu et Ikean aamupaal ois kiva,sehän on halpa ni ois mukava siitä shoppailu alottaa.



Työ ja hoitoasioita...Mä olen tyytyväinen näin ja uskosin että lapsetkin,siis poika osahoidossa,me typyn kanssa kotona.Ja en suostu pojasta syyllisyyttä kantamaan koska todella uskon että tämä on meidän parhaaksi!Mulla ei ole työpaikkaa,eikä ammatti sellanen et työt houkuttas ja tosiaan nyt tästä kotiolosta on vastanu alkanu nauttia ku ei kaikki ole niin vaikeeta.

Me olemme molemmat pienipalkkasia,joten saan vähän hoitolisää ja pikkusen asumistukee..Jos lähtisin töihin as.tukl menis,hoitomaksut tulis-pojanki nousis,ja työmatka kulut..Nythän pääsen rattaiden kans ilmaseks kulkemaa,ni pienitulosella se nousu ei olis niin huomattava et ainakaa rahan takii kantsis lähtee töihin!Ja rahat meil on aina tullu yhelle tilille,enkä koe käyttäväni miehen rahoja vaan meidän-ensin ostetaa lapsille,koska he kasvaa ja tarvii ja sit mulle ja miehelle ihan tarpeen mukaa.Onneksi olemme mun kotona olosta ja rahojen käytöstä samaa mieltä...yhtään ei jää säästöön,mut on toistaseks pärjätty-se hirvittää ku mun raha tippuu ku typy täyttää 2v....Seki on törkeetä!!!



Jokohan neiti nukkus??meni rytmi sekasin ja otti tirsat kuuden pintaa!!



jatu

Leppikselle iso halaus!!!Käytte nyt hoitajaan tutustumassa ni sulleki varmaan tulee parempi olo kun tiedät kenelle olet Kepan viemässä.Ja pph:lla on vähemmän lapsia ja enemmän aikaa ni hyvin Kepalla siellä menee.Ja mieti että viikossa Kapa on enemmän päiviä kotona ja ajattele miten monta,monta,monta tuntia enemmän kotona!!!



jatu

Mulle soitettiin tänään, että pikkurinsessan kuvat on valmiina! Kipii! Täytyy kai lauantaina hakea ja käydä sillonkin samalla hulluilla päivillä:) Joutuu näköjään joka päivä ramppaamaan siellä, kun just ne mitä tarvii on eri päivinä tarjouksessa. Jos nyt ovat edes sellasia kuin toivois, ne vaatteet siis ja muut tavarat (koirukin sais osuutensa, jos perjantain koiranpatjat on hyviä:)



T: Ynis jolla oli jo 2 kassillista tänään saaliina:)

Ettekös te ollu just 1v päivänä kuvassa,eli 3viikkoo meni valmiisii kuvii??



Pöh!mä en edes päässy stockan lähelle tänää,mut jos huomenna kuvaa päästää ni sit kyllä!!



jatu

Ynis,tehän saitte jo koekuvat ja nyt saatte ne oikeet kuvat???Eikös menekin niin???



jatu

Joo, välillä sitä ihmettelee itseään, että oudot asiat sitä auttaakin jaksamaan. Oltiin illalla miehen mumman luona ja sinne tuli miehen aivan uskomattoman ihana ja symppis kummitäti. Katsoi Mottia ja minua, kun Motti itki ja huusi koko ajan ja roikkui kaulassa kiinni, hyvä oli ainoastaan pysty asennossa keinutuolissa keinuen. Olin juuri kertonut millainen meidän viikko on ollut. Sanoi sitten että Kuinka sinä jaksat. Minä olin hetken hiljaa ja totesin että en minä jaksakaan, mutta on pakko. Tuosta pienestä lauseesta tuli kuitenkin hyvä olo, ei sen takia että pidän itseäni kovin hyvin jaksavana, vaan siksi että myös toinen ihminen piti tilannettamme rankkana. Minä kun syyllistän itseäni melkein päivittäin, että en jaksa niin paljon kuin muut äidit ja että minulta puuttuu joku hyvän äidin geneettinen tekijä:)



Notta Bertta ja Tuttis, auttaako jos sanon että kuinka te jaksatte!:)

Ei vaan Woimia kovasti ja toivon mukaan edes syy moiseen selviää, epätietoisuus on pahinta.



Kivaa Pönksis:)



Kun nyt olen päässyt vauhtiin, niin jatkan vielä:)



Eli siis meilläkin mies ihmettelee mun suhtautumista noihin raha asioihin, mutta kun sitä on itseellinen ollut 16v asti ja kaiken maksanut näihin päiviin saakka, niin ei ole niin kovin helppoa yhtä äkkiä ottaa vastaan, ei minun luonteenlaadullani. Vaikka kaikki on yhdessä sovittu.

Ja Leppis, kyllä kaikki ihan hyvin menee, katsotaan vaan että joulun tienoilla sinä olet se, joka meitä muita tukee, jotka täällä tätä asiaa pähkäilemme. Jokainen tekee itse omat valintansa ja typerää niitä on kenenkään arvostella, joten ole vaan ylpeä itsestäsi ja varma valinnastasi, Kepan parastahan sinäkin ajattelet.

Meidän rahatilanne sallii kotona olon vain jos emme haaveile lisänelijöistä tai siis haaveilemme mutta emme sitä toteuta, muista lainoista vielä selviää ja yritys onneksi maksaa itsensä. Kaikki aikanaan ja on tässä helpompi tietty kun ei ole sitä työpaikkaa mihin palata. Sekin pitää eka löytää:/



PuliPuliPuli



Kauhia ikävä sitä parempaa puoliskoa, onneksi tämä on ilmeisesti viimonen reissu tänä syksynä, kai:) Sittten reissataankin Motti ja minä:)



Aavis ja Motti paapero, edelleen käsittömättömän väsyksissä:(

Meidän Antsa on tuntunut sopeutuvan hoitoon oikein hyvin. Tällä viikolla oli vain kaksi hoitopäivää ja ensi viikolla kolme. Päiväkoti on kyseessä, mutta Antsa sattuu tällä hetkellä olemaan siellä ainoa alle 2- vuotias (Ryhmis onkin täynnä pikkutaaperoita), joten hän saa oikein erityishuomiota ja tädit kilpaa sylittelevät ♥ . Mahavaivatkin tuntuvat kaikonneen, mutta hammaskärty tuntuu vaivaavan.



Jäin kuitenkin taas miettimään tuota pystyynnousemista (puuttuvaa sellaista), kun päiväkodissa kovasti kyselivät, että koskako ne isommat taas nousivatkaan ja miksi ei Antsa tunnu ollenkaan olevan innostunut tukea vasten nousemisesta. peppukiitää omintakeisella tyylillään ja välillä tosin nousee kyykkyvilteen. Vastasin kyllä, että poika vain taitaa lähteä liikkeelle aivan omalla aikataulullaan. Huomenna vie mies keskimmäisen fysioterapeutille (thn lähetti lättäjälan vuoksi :)), ottaa luonnollisesti Antsan mukaan ja kyselee sitten samalla, josko pitäisi alkaa tutkimaan. Jännä, miten toisten mielipiteet vaikuttavat.



Työssäkäyminen on mukavaa, sama vika minulla kuin simamilla. Ja totta; kotiin tullessa on työpäivä uus. Itseni laittamiseen ei minulla silti kolmatta päivää mene, pitäisiköhän ryhdistäytyä..? ;))



Tomera: hauska juttu, Antsakin sanoo " hauva" . Tämä hauva on meidän koiruutemme, sekarotuinen pystykorva 2v, joka viettää osan ajastaan (aina jos olemme pois kotoa) häkissä (isossa sellaisessa) pihalla.



Mieheni hyviä puolia olen minäkin syysmammoille toitottanut jo joitakin kertoja. Tällä hetkellä päälimmäisenä ovat hyvät isäominaisuudet, huumorintaju ja herääminen yöllä :)



Hyvää Yötä kaikille!



Saamuska ja nukkuvat lapsoset 1v, 6v ja 7v.

Koekuvat tuli muutamassa päivässä (postissa, kun maksoin ne heti kuvaushetkellä). Siitä kesti joitakin päiviä, että muistin tilata kuvat ja tänään tosiaan oli valmiit. Joka kerta on soitettu, että kuvat on tulossa tai valmiina. Hyvä palvelu!



T: Ynis

Se, että syyllistää itseään ja pitää omituisena, kun ei jaksa. Meillä vielä on tuntunut siltä, että muut ajattelee meitä saamattomina ja väsähtäneinä. Eivät tunnu tajuavan tätä meidän arkea. Ei sillä, että meillä ois niin rankkaa, kun ei ole niitä allergioita yms. mutta onhan ton esikoisenkin kanssa ollut mietittävää. Jotenkin tuntuu, että myötätuntoa ei ole kovin monesta paikasta tullut, ihmettelyä vaan. Nyt toi päiväkoti tuntuu ihan pelastukselta, kun siellä ymmärretään ja alkaa löytyä ihmisiä jotka tukee meitä ja ymmärtää. Tuntuu, että kaveritkin vaan ihmettelee ja ehdottelee omituisia juttuja tai eivät kommentoi juuri mitenkään. Joskus tuntuu, että vähättelevät meidän tilannetta. Ehkä nyt, kun olen puhunut mahdollisista jatkotutkimuksista, niin alkaa tulla niitä juttuja, että ovat miettineet tilanteen olevan vähän erilainen kuin normaalissa lapsiperheessä. Kiva tietty kuulla edes nyt, etteivät ihan ole ajatelleet mun koko ajan liiottelevan ja " kerjäävän huomiota" .



Nyt nukkumaan...



T: Ynis

Meillähän tämä yö-elämä on aiheuttanu sitä jaksamatomuutta ja jotenkin se " pakko jaksaa" tunne on niin tuttu.Väillä vieläkin on niin poikki että se väsymys on jo ihan fyysistä kipua ja varsinkin sillon tulee mieleen että jos ois töissä,ei tulis mitää.

Mutta se että joku tajuaa tilanteen tuntuu nii hyvältä.Muistan kun yksi kaveri oli aidosti huolissaan mun jaksamisesta ja meidän parisuhteesta..Että joku ajatteli sitäkin miten meidän perhe selviää siitä että äiti ei nuku koskaan.

Itseä pelotti myös se että mitä tapahtuu sen pakko jaksaa vaiheen jälkeen koska loputtomiinhan sitä ei jaksa!Nyt onneksi näyttäis että pahin aika olis ohi..Typy nukkuu ja päivissäkin on joku rytmi.Äiti roikkumista taas ilmassa,mut ehkä tuo nuha ja hampaat...välillä kyl täytyy mennä karkuun.tänäänkin menin makkariin typyä piiloon-hyi mua!!Mut välil on pakko!!

Tuleehan niitä valvomis vaiheita,ainaki pojalla oli,mut tuskin nyt enää sellasta 10kk tunnin välein ylös..



Jaksua kaikille!!



jatu