Neuvolassa suositeltiin lapselleni säännöllistä ja monipuolista liikuntaharrastusta,

miten olisi jumppa, tanssi tai telinevoimistelu?

ketteryyttä oppii hyvin temppu koulussa

sanoi lääkäri sanoi vain että "Kannattaa katsella netistä ja lehdistä, erilaiset liikuntaseurat järjestää". Kuulemma jotain monipuolista liikuntaa, kuten joku jumppa (?).



Sen verran olen katsellut, että löytyisi esim. MLL:n liikuntaleikkikoulu, Työväenopiston satujumppa, muksujudo, Temppujumppa, yleisurheilukoulu ja jalkapallokoulu. Valinnanvaraa siis kyllä on, kyseessä iso kaupunki. En vaan oikeasti osaa päätellä mikä olisi paras laji "kömpelölle" pojalle. On aika rauhallinen, tykkää piirrellä ja maalailla, katsella kirjoja ym. Ei oikein tykkää liikunnasta, pyöräily ja tramppakin on vähän pakkopullaa.



ap

miten olisi jumppa, tanssi tai telinevoimistelu?

En ole tosiaan näihin perehtynyt ja ongelma on ehkä se juuri, että tarjontaa on valtavasti, vaikea löytää sopivaa kun ei tiedä mitä etsiäkään. Täytyy jonnekin alkaa soitella huomenna, jotta vielä ehtii mukaan ennen kuin ryhmät on kaikkialla ihan täydet!

Varovainen kysymys vielä: Kantsiiko teistä nyt noudattaa lääkärin ohjetta ja hankkia _ohjattu_ liikuntaharrastus? Eli säännöllinen jokapäiväinen pyöräily/tramppa jne äidin kanssa ei varmaan aja sitten samaa asiaa? Kyllä nyt olen hankkimassa, kunhan vaan kävi mielessä kuitenkin....

ap

ihan kokonaan huomioimatta. Viisivuotias ei vielä tarvitse säännöllistä harrastusta, etenkään kun on noin pitkän päivän päiväkodissa. Mulle on tärkeämpää, että perhe saa olla illat yhdessä kuin se, että lapsi osaa hyppiä yhdellä jalalla.



Mun lapsi oppi ajamaan ilman apupyöriä vasta 7-vuotiaana, eikä aina osannut kaikkea mitä neuvolassa testattiin, mutta ihan normaali poika siitä kasvoi, omalla painollaan ja omassa tahdissa. Ei se säännöllinen liikuntaharrastus asiaa niin paljon muuta, etteikö äidin kanssa harrastaminen samaa asiaa ajaisi.

toki kannattaisi viedä myös viestiä päiväkotiin, kun poika siellä kuitenkin viettää aikaa. Eiväthän aina omista salia, mutta ehkä jotain tukevaa toimintaa voisi sieltäkin saada.



Mutta minusta kuitenkin ohjattu on aina ohjattu ja kun kerta olette tähän asti jo liikkuneet pojan kanssa "omassa porukassa" voisi ohjaaja ja "ryhmäpaine" saada poikaa kokeilemaan paremmin rajojaan ja menemään myös sietokyvyn yli. Helposti äidin kanssa pysytään sillä mukavuus alueella, joka jo osataan.

Toisaalta, jos sitoudut hyppimään lapsen kanssa illat, ryömimään, konttaamaan, tasapainoilemaan, kisailemaan, niin saman asianhan tuo ajaa.

jalkapallo, siitä vaan valitsemaan lapsen oman mielenkiinnon mukaan.



Munkaan mielestä lasta ei pidä rahdata harrastamaan jos ei itse tahdo mutta etenkin itse liikuntaa vihaavat aikuiset unohtavat, että lapsille harrastus voi olla ja sen pitäisi olla ihan täyttä leikkiä. Esim. temppukoulussa lähinnä riehutaan luvan kanssa :) Kun se on lapsestakin kivaa ja harrastuksen määrä on suhteessa ikään ja muuhun aikataulutettuun tekemiseen esim. päiväkotiin niin se on hyvä vaan :)

noissa saa hyvin kehonhallintaa.

satujumppa, muksujudo, Temppujumppa, yleisurheilukoulu ja jalkapallokoulu. Valinnanvaraa siis kyllä on,

ap

[/quote]

Noista suosittelen omasta kokemuksesta ainakin liikuntaleikkikoulua (ei tosin kokemusta mll:n).

Ainakin meidän liikkarissa kaikki liikunta on leikkien ja pelien muodossa, harva lapsi edes ehtii tajuta harrastaneensa liikuntaa, kun oli vaan niin kiva touhuta=) Eli ei ole mitään puurtamista. Ja erittäin monipuolista!!

Ei ole ihan perinteistä liikuntaa. Kehittää hyvin motoriikkaa, eikä ole kilpailuhenkistä (ainakaan meidän suunnalla).

pitäisi valita sen mukaisesti, mistä lapsi on kiinnostunut ja missä hän ehkä voisi olla hyvä. Kömpelölle lapselle jumppa, vaikka olisikin leikillistä, voi olla kovinkin traumatisoivaa tai ainakin epämiellyttävää.



Jos lapsi tarvitsee kuntoutusta, se on sit eri asia kuin harrastus.

pitäisi valita sen mukaisesti, mistä lapsi on kiinnostunut ja missä hän ehkä voisi olla hyvä. Kömpelölle lapselle jumppa, vaikka olisikin leikillistä, voi olla kovinkin traumatisoivaa tai ainakin epämiellyttävää. Jos lapsi tarvitsee kuntoutusta, se on sit eri asia kuin harrastus.

liikuntamuoto jonka parissa lapsi viihtyy. Jos ei arkiliikunta ole saanut lapsen innostusta heräämään niin kenties sitten ohjattu liikunta. Olisiko sinun mielestäsi parempi luopua liikunnasta kokonaan kun lapsi ei siitä kerran pidä?

Oma motorisesti kömpelö 6-vuotiaani oli 5-vuotiaana liikunaleikkikoulussa sekä uimakoulussa ja nyt lähtee kokeilemaan muksujudoa (yhtään kertaa ei ole vielä ollut, saas nähdä onko mieluinen harrastus)



Telinevoimistelu tai temppujumppa voi tuntua kömpelöstä kurjalta jos ei osaakkaan juttuja niin hyvin kuin muut. liikutaleikkikoulussa oli monipuolista mutta erittäin leikinomaista liikkumista, sitä suosittelen.

on paras valinta.

esim. jalkapalloa tai jääkiekkoa tms. kömpelölle lapselle.Mun esikoinen on aika kömpelö vieläki vaik onki jo 12v.(poika)eikä siks tykkää mistää joukkuepelistä kun ei pärjää.Tykkää suunnistuksesta,hiihdosta,luistelusta(ilman jääkiekkoo),pyöräilystä,uimisesta ja suunnistuksesta.Sanoisin et karkeamotoriikan paras harjoitusmuoto metsässä kävely,marjastaminen,sienestäminen,lintujen bongailu,eväät selkäreppuun ja äidin kaa luontoretkelle!

ihan kokonaan huomioimatta. Viisivuotias ei vielä tarvitse säännöllistä harrastusta, etenkään kun on noin pitkän päivän päiväkodissa. Mulle on tärkeämpää, että perhe saa olla illat yhdessä kuin se, että lapsi osaa hyppiä yhdellä jalalla.

Mun mielestä harrastukseen pitää aina olla lapsen oma kiinnostus. Varsinkin tässä tapauksessa, kun on pk:ssa päivät. Voithan sä kysyä haluaako lapsi alkaa harrastaa jotain noista, mutta jos ei niin sitten ei. Ehkä ensi vuonna sitten... Tai joskus. 5v on vielä pieni ja hänelläkin on muita taitoja/kiinnostuksen kohteita! Ehkä hän haluisi harrastaa jotain musiikkia tms. Ei kaikkien tarvitse olla liikunnallisesti lahjakkaita.

niissä tulee monipuolisempaa harjoittelua kuin vaikka jalkapallossa. Ja kömpelölle lapselle jalkapalloharrastus ei ehkä ole kovin mukava, kyse on kuitenkin joukkuepelistä otteluineen ja ei ole mukava olla yksi joukkueen huonoimmista (jos vasta aloittaa)...

Lisäksi jalkapallojoukkueet pienillä aloittavat yleensä keväällä ja kausi jatkuu kesän yli syksyyn. Voittehan halutessanne kokeilla ensi keväänä, silloin lapsi pääsisi kauden alusta mukaan eikä tulisi kesken kauden (meillä päin ainakin mukaan pääsee kyllä kesken kaudenkin, mutta se ei välttämättä ole harrastusta aloittavalle kivaa).



Temppukouluissa ja jumpissa kannattaa vain varmistaa, että ohjaaja on pätevä ja homma pysyy hanskassa. Ettei siis mene pelkäksi riehumiseksi, mikä ei varmasti ainakaan aremmalle lapselle ole kivaa eikä siinä opikaan. Ammattitaitoinen ohjaaja saa kyllä lapset pidettyä järjestyksessä ja harjoittelevat jumpassa monipuolisesti leikin lomassa. Itsellä (lapsilla) kokemusta temppukoulusta, telinevoimistelusta, jalkapallosta, tanssista ja parista muustakin harrastuksesta. Noista suosittelisin ehkä telinevoimistelua. Ainakin meilläpäin telinevoimisteluryhmät ovat selkeästi rauhallisempia kuin temppukoulun "riehumisryhmät", toki hyviä temppukouluryhmiäkin on. Aika usein temppukouluja vaan tuntuvat vetävän nuoret naiset (tytöt), joilla vaikeuksia pitää lapset järjestyksessä. Onnistuu, jos ryhmä pieni, mutta suuresta ryhmästä huonoja kokemuksia. Telinevoimistelussa käy vähän valikoituneempi joukko, joka jaksaa selvästi paremmi keskittyä ja ohjaajat kyös kokeneempia. Siellä harjotellaan ihan perustaitoja (kuperkeikat, kärrynpyörät), paljon tasapainoa vaativia/kehittäviä ja ketteryyttä lisääviä harjoituksia. Lisäksi notkeutta ja voimaa lisääviä harjoituksia ja kaikenlaisia "temppuja", joista meillä ainakin lapset tykkäävät (hypyt, kiipeily ja roikkuminen jne.)



Ainakin täällä harrastuksissa voi yleensä käydä pari kertaa kokeilemassa (ei tarvitse maksaa, jos ei tykkääkään). Eli kannattaa ilmoittautua vaikka pariinkin sopivalta vaikuttavaan harrastukseen ja käydä paikan päällä katsomasa minkälaista on ja päättää sitten. Näin tulee myös varmistettua, että lapsi tulee toimeen ohjaajan kanssa.

lapsia. Ne lahjakkaat telinevoimistelijathan yleensä treenaavat 5-vuotiaina jo omissa ryhmissään, joten harrasteryhmissä on ihan kaikenlaisia lapsia. Myös niitä kömpelömpiä, jotka käyvät oppimassa lisätaitoja. Telinevoimistelu on kuitenkin yksilölaji, ei haittaa vaikka joku porukasta ei kaikkea osaakaan (vrt joukkuelajit). Ja ammattitaitoinen ohjaaja kyllä osaa huomioida erilaiset taitotasot. Lisäksi lapset tekevät useimmiten liikkeitä yhtä aikaa, joten eivät niin tuijota toistensa suorituksia.

Oma motorisesti kömpelö 6-vuotiaani oli 5-vuotiaana liikunaleikkikoulussa sekä uimakoulussa ja nyt lähtee kokeilemaan muksujudoa (yhtään kertaa ei ole vielä ollut, saas nähdä onko mieluinen harrastus) Telinevoimistelu tai temppujumppa voi tuntua kömpelöstä kurjalta jos ei osaakkaan juttuja niin hyvin kuin muut. liikutaleikkikoulussa oli monipuolista mutta erittäin leikinomaista liikkumista, sitä suosittelen.