Lue keskustelun säännöt.
Voiko cipralex aiheuttaa???
16.08.2010 |
Hei, onko kukaan huomannut että tämä lääke aiheuttaisi agressiivisuutta???
Itse olen kokeillut monia masennuslääkkeitä ja tästä cipralexista selkeästi vähiten fyysisiä haittavaikutuksia. Mutta en ole päässyt tämän lääkkeen kanssa kahta-kolmea viikkoa pidemmälle, kun olen ollut niin huolissani lisäntyneestä äksyilystäni ja agressiosta.
Olenkin miettinyt että voisiko ks. oireilu tasoittua viikkojen kuluessa, vai onkohan tuo agressiivisuus kohdallani jatkuva lääkkeen aiheuttama haitta!? Lääkärini oli sitä mieltä että luultavasti se ei minulla menisi ohi, kun olen kaksi kertaa cipralexin yrittänyt aloittaa, ja aina tuo agressiivisuus on nostanut päätään.
Eli cipralexin aloitettuani kiroiluni lisääntyy todella paljon, ja tuntuu kuin sisälläni olisi kasapäin vihan ja kiukun tunteita, mitkä tulee rytinällä ulos! Nalkutan koko ajan jostain, ja hermostun pienestä. (ennen lääkitystä olin lähinnä ylitunteellinen ja super huolissani kaikesta)Murrosikäinen tyttäreni on hankalassa iässä, ja cipralexin aloitettuan huomasin alentuvani samalla tasolle kiukuttelussa kuin tämä nuori. Kielenkäyttöni oli rumaa ja loukkaavaa, tuntui ettei mitkään suodattimet toimi..vaan päästelen suustani sammakoita ja ilkeyksiä tämän tästä. Mitä enemmän nuori kiukutteli, sitä agressiivisemmaksi muutuin. Yleensä hillitsen itseni ja ajattelen mielessäni että minä olen aikuinen ja otan tämän tilanteen rauhallisesti, enkä lähde kiukutteluun mukaan. Mutta cipralexin kanssa ei toiminut viisaat ajatukset olenkaan, ja välillä tuli jopa ajatuksia että voisin käydä tyttäreeni käsiksi.
Ja kun agressio tuli päälle, sen lopettaminen oli hyvin vaikeaa.Tuli sellainen tunne, etten tunnista itseäni.Riidan aikana ajattelin koko ajan että minähän en jää kakkoseksi vaan täältä pesee.
Lääke siis märättiin minulle vaikeaan ahdistuneisuushäiriöön ja masennukseen.Mutta kuten sanoin, kahta viikkoa pidemmälle en päässyt lääkkeen kanssa.Ja annos oli vain 5mg.
Kommentit (8)
Tuli mieleen, että jos olet ennen lääkettä ollut ylitunteellinen ja huolehtiva ja nyt "kaikki tulee rytinällä ulos", niin ehkä lääke on alkanut vaikuttaa siten, että muutut enemmän ns. omaksi itseksesi. Ehkä sinulle olisi tarpeen juuri tuo tunteiden purkaminen ja patoutumista eroon pääseminen sekä itsestäsi huolehtiminen ja puoliesi pitäminen. Tietysti pitäisi löytää keskitie, että siihen ei liittyisi aggressiivisuutta läheisiä kohtaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotka eivät ole aina lähipiirille niin mukavia. Käytkö samalla terapiassa? Omalla kohdallani Cipralex ja terapia ovat luoneet "nahkaa" ympäriltäni ja lähipiirin on ehkä vaikea välillä ymmärtää miksi aina se kiltti ja hiljainen ei olekaan enää aina samaa mieltä ja tee niinkuin muut sanovat. Olen myös alkanut huomauttamaan epäkohdista, joista aiemmin olen vaiennut. Ehkä se on joiden mielestä nalkuttamista. Ärsyynnyn myös helpommin, oikeutetustkin. Kaikkea ei tarvitse toisilta kestää. Tärkeää on että oppii käsittelemään noita tunteitaan. Esim nykyisin kun jokin ottaa oikein päähän ja tunnen että kohta räjähdän, sanon suoraan että kylläpä ottaa päähän ja pitää saada olla yksin. Tavallisesti lähden lenkille. Lasten kanssa on jotenkin helpompaa, sanon että äiti on nyt vähän vihainen mutta tämä menee ohi. Monta kertaa turha raivo karisee muutamassa minuutissa kun sen saa sanottua, siis tuon että nyt ottaa päähän. Jos jää vain oman pään sisälle sitä raivoa pyörittämään niin kiihtyy vain entistä enemmän. Suosittelen kyllä terapiaa lääkkeen tueksi jos siihen suinkin on mahdollisuus
Terveellä ihmisellä on aggressioita ja hän opettelee hallitsemaan ne. Kyllä teini saa ihan normaalin, terveen vanhemman näkemään punaista, ei siihen tarvita mitään lääkkeitä eikä niiden sivuvaikutuksia.
Suosittelen hikiliikuntaa, yksinään huutamista (esim. autossa tai luonnossa), taikinan alustamista ja mattojen piiskaamista.
Minulle sitä määrättiin nimenomaan agressiivisuuteen, eli masennukseni tuli ulos agress. varsinkin lapsiani kohtaan. On auttanut jo olen paljon rauhallisempi. Tosin joskus saan aivan hirveitä raivokohtauksia, juuri nin kuin mainitsit, esim. kerran töissä minulla naksahti päässä ja haukuin erään miesasiakkaan aivan pataluhaksi. En vaan pystynyt lopettamaan vaan lisäsin volyymia koko ajan ja suorastaan syljin suustani kaikenlaista. Itsekin ihmettelin jälkeenpäin, mitä tuli tehtyä.
sitten tosiaan se ahdistuneisuus purkautuu ulos.
Itse aloitin Cipralexin syömällä 2,5mg päivässä kahden viikon ajan jonka jälkeen se nostettiin tuohon 5mg tasolle. Tosin alussa söin myös rauhoittavia päivittäin jotta sain iltaisin nukahdettua... ehkä se sitten osaltaan "häivytti" cipralexin aloitusoireita en tiedä, mutta mitään erityisiä oireita ei alussa eikä nyt myöhemminkään ole ollut. Ja ahdistuneisuuden vuoksi sitä otan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ei ole vaikuttanut kyllä noin...
Itse söin cipralexia masennukseen ja sosiaaliseen epävarmuuteen. Kun sitten loksahdin omaksi itsekseni, moni ympäristössä huomasi, että en enää noin vain ottanutkaan vastaan kaikkea paskaa, mitä he olivat tottuneet minulle syytämään.
Minusta siis tuli itsevarmemi ja itsenäisempi, enkä myötäillyt enää muita kaikessa. Joku varmasti koki, että minusta tuli aggressiivisempi, kun entistä hiirulaista ei voinut enää viedä kuin pässiä narussa.
se VOI aiheuttaa. Ei välttämättä johdu lääkkeestä mutta jos tuollainen on sinulle täysin epätyypillistä käytöstä jota ei ole koskaan ennen ollut, eiköhän ole Cipran sivuoire. Periaatteessa lääkettä pitäisi kuitenkin syödä aina vähintään kuukausi, että näet miten se sinuun vaikuttaa. Kuten lääkäri varmaan sinulle kertoikin, ekojen viikkojen aikana sivuoireet ja esim. mielialan heittelyt ja ahdistus ovat tavallisia.
Itselläni Cipra aiheutti ekalla kerralla lähinnä vähän normaalia ärtyneemmän mielialan, mutta aina kun otin alkoholia vähänkin, aggressiivisuus nosti päätään. Tämä ei tietenkään ole mikään yllätys, alkoholihan ei ole masennuslääkkeen kaveri. Nyt toisella kerralla, kun akuutissa kriisitilanteessa ryhdyin syömään Cipraa, ärtyneisyys ja aggressiivisuus päin vastoin vähenivät.
Minulla pahin aggressionaiheuttaja oli ns. kaksisuuntainen lääke Cymbalta, joka lisää noradrenaliinin määrää elimistössä.
Yksi vaihtoehto on syödä jotakin lievää rauhoittavaa masennuslääkkeen kaverina, jos aggressiivisuus alkaa pidemmän päälle haitata elämää.