Töitä sain, mutta ahdistus jatkuu

Heinä-elokuun vaihteessa olin ahdistunut ja kettuuntunut, koska töistä ei ollut tietoa.

Päätökset venyi ja venyi. Lopulta sain tiedon työpaikasta, mutta siirron toiseen paikkaan.

Viikon olen nyt tuolla ollut ja oloni on mitä kamalin. Ilman töitä en voi enkä halua olla. En myöskään halunnut tämän olotilan jatkuvan.

Tällä hetkellä en oikeasti tiedä kuinka tulen tätä jaksamaan. Ainoa vaihtoehto taitaa olla kärkkyä muuta työtä ja tuolla yrittää selvityä sen aikaa. Tosin jos olo ei tästä parane ja oma jaksaminen alkaa olla ongelmaksi niin silloin ei taida muu auttaa, kuin sanoa itsensä irti ja jäädä työttömäksi ties kuinka kauaksi aikaa.

Olen jo kerran elämässäni ajanut itse loppuun ja siitä oli pitkä matka ylös kohti valoisaa elämää. Uskokaa pois niin siihen jamaan en enää itseäni halua.