Minäkin olen opettaja

Aineenopettaja vain.

Olin aiemmin juuri sellainen opettaja joka piti lapsista. Kevätjuhlassa otin kuvia lasten esityksistä tippa linssissä. Itkin oikeasti ja mietin paljon jälkeenpäin näitä lapsia. Olivat kuin omiani. tämä alakoulussa



Sitten muutimme isoon kaupunkiin. Pääsin töihin yläkouluun ja tilalle on tullut tunne järjettömyydestä. Mitä mieltä opettaa lapsia, jos vain harvoja kiinnostaa? Ylimielisiä ja röyhkeitä lapsia ja vanhempia on liikaa.



Mitä mieltä kaikessa on? Miksi lasten pitää oppia niin paljon tiedollista faktaa jos ei yhtään kiinnosta?



Mitä mieltä missään on? jaksoin työtä kun sain vaikuttaa lapsin ja nuoriin. Sain viettää aikaa fiksujen ihmisten kanssa. Mutta ei tunnu enää siltä.



alanvaihto varmaan edessä.