Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

HIV vai syöpä - kumman ottaisit jos olisi pakko?

Vierailija
24.07.2010 |

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
24.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

on aika monenlaisia, niin näiden kahden sairauden vastakkaisasettelu on aika mahdotonta.

Vierailija
2/4 |
24.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

siihen ei nykyhoidoilla enää kuole

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
24.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

se estää pääsyn mm. USAan ja Kiinaan. Ei sillä että olisin menossa jälkimmäiseen, mutta en valitsisi HIV:tä koska siinä on sellainen leima että olet joko homo tai narkkari tai sinä tai miehesi käy maksullisissa tms. Syövän kanssa ei näin ole, vastaan siis syöpä ja joku sellainen mistä suurin osa parantuu

Vierailija
4/4 |
24.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

syövän.



Perustelut: HIV:ssä on häpeän leima, pidettäisiin jotenkin huonompana ihmisenä kuin muita.



Toisekseen HIV-positiivinen henkilö joutuu syömään paljon lääkkeitä, käsittääkseni jopa useita kymmeniä tabletteja päivässä. Lääkkeillä on ihmeellisiä ottoaikaja (herätä keskellä yötä ottamaan) ja ne täytyy muistaa ottaa oikeaan kellonaikaan. Jos unohtuu, paskempi homma. Lääkkeillä on vakavia sivuvaikutuksia.



Minulla on perussairautena astma, uskon että HIV- ja astmalääkityksestä huolimatta, sairastelisin koko ajan keuhkoputkentulehduksia. Sitä ei astmaton ihminen pysty käsittämään miltä tuntuu kun flunssan aikana menee ihan tukkoon, eikä meinaa saada henkeä. Keuhkoihin sattuu.



Viimeisenä perusteluna se että äitinä pelkäisin koko ajan tartuttavani sairauteni lapsiini. En tietenkään pelkäisi että tarttuu kun juovat samasta vesilasista, vaikka siinäkin kai on hyvin hyvin pieni teoreettinen tartunnan mahdollisuus, syljessäkin on HI-virusta. Pelkäisin sitä että olen esim. tekemässä ruokaa ja pienin puukolla jotakin. Leikkaisin sormeeni vähän isomman haavan ja kiireellä sormeen ensin jotain tuppoa ja sitten joko laastaria tai haavasidettä. Sillä välillä ainakin isompi lapseni olisi ehtinyt käydä tökkäämässä vereen sormensa. On nimittäin sellainen utelias persoona, että kaikkeen pitää saada koskea itse. Uskoo vasta kun naama punaisena karjuu että SIIHEN ET KOSKE. Taatusti siinä verenvalumishötäkässä moinen uteliaisuus jäisi huomaamatta. Tämä sitten aiheuttaisi sen etten uskaltaisi jäädä lasteni kanssa yksin, jonkun pitäisi olla paikalla lapsia vahtaamassa.



Tässä nyt muutama perustelu.