Ajatteletko,että KAIKKI jotka menevät töihin kun lapsi on pieni, tekevät sen voidakseen tuhlata?

Suurin osa menee töihin juuri siksi, että hänen pitää elättää itsensä, lapsensa ja miehensä. Jopa monen miehen pitää käydä töissä samasta syystä.

töihin jotta perheellämme olisi yhä varaa asua kodissamme ja ostaa ruokaa. Nautin myös siitä, että saan tehdä omaa työtäni.



Ei kannata uskoa kaikkia yleistyksiä, eikä varsinkaan sitä että äiti on joko kokonaan kotona vuosia tai painaa töitä 12h vuorokaudessa. Itse esimerkiksi valitsin osa-aikaisen työn. Ratkaisuja ja syitä niihin on monia.

koska ei ole halunnut luopua leveämmästä elämäntyylistään.

Ei edes sen takia, että olis aikaa lapselle.

On toki niitä, joilla syy on hyvinkin järkevä mutta aika selkeästi tilanne on omassa kaveripiirissä ollut se, että kallista kosmetiikkaa, shoppailua, kampaajakäyntejä ja matkustelua jne ei haluta vaihtaa kiireettömään aikaan lapsen kanssa

eikä meillä silti ole koskaan kummallakaan varaa kalliiseen kosmetiikkaan, shoppailuun, kampaamoihin eikä matkusteluun.

eikä meillä silti ole koskaan kummallakaan varaa kalliiseen kosmetiikkaan, shoppailuun, kampaamoihin eikä matkusteluun.

Kun täällä ketjuissa aina niin väitetään. Eikö kenelläkään ole sellaista tuttua, joka tekee töitä elättääkseen perheensä, eikä vain siksi, että voisi reissata ympäri maailmaa tai ostaa kolme autoa.

ei kaikki. itse menin töihin aikoinani vain elättääkseni perheen. mies kun opiskeli niin tuntui että en voi perustaa elämää tukiaisille. vaan ajattelin että on pakko hakea töitä, koska mitää takuita ei ollut että mies valmistuisi tai pääsisi töihin. eli jonkun oli pakko kantaa vastuuta. asuimme vuokrakaksiossa ja emme tuhlanneet muuhun kuin vaippoihin. meillä oli 1 15 vuotta vanha auto kun kävin sillä ympäri suomen työhaastatteluissa äitiyslomalla.

mutta tällää hetkellä asun alueella, jossa lähes kaikki käyvät töissä pitääkseen 2 uutta autoa ja matkustellakseen ja tuhlatakseen siihen kosmetiikkaan, kuntosaliin ja kampaajaan ja vaatteisiin ja elektroniikkaan.



ja kun ei jakseta olla omien lasten kanssa.

a) on laskutaidoton luuseri, joka ei osaa laskea rahanmenoa ennen raskautta, b)jotenkin on henkisesti vaurioitunut, eikä kestäkään äitinä oloa tai sitten c) on tosiaan rahanahne.

tietää, että rahat eivät mitenkään tule riittämään kotona ollessa, vaan on pakko mennä töihin?

ennakoidaan ja tingitään, siinä se. me valittiin sellanen asumismuoto mihin laskettiin olevan varaa jotta saan olla kotona lasten kanssa. tietysti oltais voitu ottaa 200 000 euroa lainaa ja todeta kun äitiysloma loppuu että "mut kun mun tarvii mennä töihin et saadaan lainaa maksettua"...

että suurin osa menee töihin tuossa vaiheessa jostakin aika painavasta syystä: asuntolainan koko, työpaikan menetyksen uhka, masennus tms.

a) on laskutaidoton luuseri, joka ei osaa laskea rahanmenoa ennen raskautta, b)jotenkin on henkisesti vaurioitunut, eikä kestäkään äitinä oloa tai sitten c) on tosiaan rahanahne.

halunnut pysyä urakehityksessä mukana, säilyttää ammattitaitoni ja osaamiseni ja varmistaa etenemiseni urallani. Taloudellisia paineita ei missään vaiheessa ole ollut, eikä lapset kuulosta kyllä millään lailla kärsineen vaikka joskus olen jo ennen äitiysloman loppua lähtenyt töihin.

siinä tapauksessa varmasti joutuu menemään töihin.

Muakin kiinnostais tietää, että kannattaako numero 9 niiden lasten abortointia, joista jo raskausaikana tiedetään että lapsi menee hoitajalle esim "jo" 2-vuotiaana?

En ota kantaa onko tämä paras ratkaisu lapsen kannalta.

kannattaa ottaa iso asuntolaina, työpaikat ei lähde alta jne. Nyt tilanne on toinen. Ja kun se asuntolaina on otettu, täytyy työpaikka varmistaa.

halunnut pysyä urakehityksessä mukana, säilyttää ammattitaitoni ja osaamiseni ja varmistaa etenemiseni urallani. Taloudellisia paineita ei missään vaiheessa ole ollut, eikä lapset kuulosta kyllä millään lailla kärsineen vaikka joskus olen jo ennen äitiysloman loppua lähtenyt töihin.

Siis olen palaamassa juuri piakkoin työelämään äippälomalta, tosin nyt vietän ensin kesälomani:) ja siis syy yksinkertaisesti se, että en millään edes uskaltaisi palata nykyiseen työtehtävääni, jos olisin vaikka 5 vuotta pois. Niin nopeasti asiat muuttuu työelämässä (myös lainsäädäntö ym) ja olen hyvinkin vastuullisessa asemassa. Lisäksi koen saavani onnistumisia työssäni, jonka uskon heijastuvan myös lapsen kanssa olemisessa, kun voin kokea usealta elämän alueelta tyydytystä ja onnellisuutta. Taloudelliset syyt eivät pakottaisi töihin, mutta itse haluan palata.

Tilanteet toki erilaisia, kuten myös ihmisiäkin.

palsta, jossa oikeasti kannatetaan yhteiskunnan elättinä olemista sen sijaan, että kannustetaan ihmisiä ottamaan vastuu elämästään ja perheensä toimeentulosta. En vaan voi käsittää, miten työssäkäynnistä, yhteiskuntaa pystyssä pitävästä elementistä, pystytään täällä vääntämään paheksuttava asia.



Minä palasin töihin ekasta suoraan vanhempainvapaan jälkeen. Ihan vaan siitä syystä, että asuntolainaa pitää maksaa, autokin pitää kunnossa ja on mukava elää normaalia elämää laskematta jokaista penniä. Joihinkin asioihin kulutetaan rahaa runsaammin, useimmista säästetään. Esimerkiksi kampaajalla en ole ottanut väriä vuosiin vaan vedän kaupan purkista säästääkseni. En myöskään käy kosmetologilla, kuljen edullisissa vaatteissa ja en harrasta mitään maksullista. Kerran vuodessa käydään matkalla, joten se on meidän tuhlausta. Ollaan kaikinpuolin tavallisia, keskiluokkaisia ihmisiä. Niitä ihmisiä, joiden päällä tämä yhteiskunta lepää. Ne, jotka tekevät töitä, elättävät itsensä ja lapsensa, ja myös kuluttavat, jotta rattaat pysyy käynnissä.