Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Huono itsetunto pilasi imetykseni
14.06.2010 |
Haluan kertoa teille tarinani, jonka koin viime syksynä.
Raskaana ollessani asetin itselleni korkean tavoitteen täysimettää lapseni mahdollisimman pitkään ja muutenkin jatkaa imetystä niin pitkään kuin mahdollista. Intoani lisäsi suvussa kulkevat allergiat ja atoopia. Ihmettelin äitejä, joilla imetys ei muka onnistu ja muutamalla tutulla ajattelin että pääsivät helpommalla korvikkeilla.
Tyttö syntyi ja oli masussa ollessa niellyt lapsivettä, niin imettäminen oli yhtä kauhua alussa, kun väkisin imettää lasta jolla on vatsa jo täynnä ja jokaisen syötön jälkeen pulauttaa kaiken ulos ja heti väkisin pulloa perään. Kaikilla kätilöillä oli omat ohjeet asiaan ja syöttövälit, toisilla 2h ja toisilla jopa 5h. Pääsimme kuitenkin kotiin jo muutaman päivän päästä, mikä ei tuntunut itsestä hyvältä, mutta osasto oli ylibuukattu, niin ulos vaan vaikka yritin vastustella.
Kotiin tullessa imetys alkoi ihan ok ja maito nousi hyvin, annoin kuitenkin ohjeen mukaan aina lisäksi alussa 20ml korviketta tai pumppasin pulloon maitoa rinnoista.
Imettäminen tuntui ihan hyvältä siihen saakka, kunnes alkoivat vieraat käydä ja aloimme itse kyläillä. Minua niin ahdisti imettää jonkun muun kuin mieheni tai läheisten ystävieni nähden. Monesti naiset änkesivät siihen viereen höpöttelemään ja katselemaan kun lapsi söi. Se oli ahdistavaa ja vaikka pyysinkin jättämään meidät rauhaan niin silti monet eivät tajunneet sitä. Tästä alkoi kierre, kun tiesin jonkun olevan tulossa niin pumppasin valmiiksi maitoa, että sain antaa pullosta.
Minua niin hävetti ottaa rintojani esiin, vaikka minulla on aina ollut kauniit ja kookkaatkin rinnat ja joista olen saanut paljon kehuja. Häpesin myös hirveästi raskausarpiani, jotka saattoivat vilahtaa. Olin jotenkin niin alistunut kehooni ja kiloihini. Vaikka seurassani muutkin äidit imettivät, otin itse mielummin pullon esiin.
Loppujen lopuksi kävi niin, että maidon tulo alkoi hiipua ja korvikkeita käytin enemmän ja enemmän. Sairastuin sikainfluenssaan vauvan ollessa 7 viikko ja kuivuin itse jonkin verran, niin siihen oikeastaan imetys jäi ja valitsin korvikkeet.
Oma äitini ei asu samalla paikkakunnalla ja kaikilla kavereillani joilla on lapsia asuvat myös muualla, niin en saanut oikein tukea mistään. Mieheni äiti asuu myös täällä, mutta hän ei ole kauaa imettänyt ja on jotenkin aina vähätellyt imetyst. Tuki jäi siis saamatta eikä ollut oikein ketään kuka olisi tukenut, neuvolassakin asia vain sivuutettiin ja keskityttiin vaippamerkkeihin. Myöhemmin olen kuullut imetystuki ry:stä!
Häpesin alussa omaa epäonnistumistani ja sysäsin syyn sikainfluenssalle. Koin todella pahaa omaatuntoa ja kauhulla odotin kuinka lapseni alkaisi sairastella, mutta hyvin on onneksi kasvanut ja ollut terveenä.
Nyt myöhemmin hormonimyrskyn jälkeen olen taas sinut itseni kanssa ja oppinut elämään arpien yms kanssa. Asia silti kaihertaa mieltäni ja vastaisuudessa aion olla sitkeämpi ja vaatia parempaa neuvontaa synnärillä ja hakea apua ajoissa.
Imettäminen ei siis ole itsestään selvyys eikä aina helppoa.
Kommentit (13)
Uskomatonta mihin hormonit ja herkkyys pystyvät. Nyt "normaalitilassa" minulla ei olisi mitään ongelmaa ottaa rintaa esiin ja alkaa imettää... :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja minäkin muistan, miten kamalaa aluksi oli, kun kaikki naiset aina tunkivat ihan kiinni tuijottamaan imetystä. Vauvakin siitä häiriintyi, mutta tuntui vaikealta oikeasti siirtyä ja poistua tilanteesta vauvan kanssa. Olet kuitenkin imettänyt ihan alkuajat, ja sekin on hienoa vastustuskyvyn ja allergioiden eston kannalta. Ja täysimetetytkin vauvat sairastavat ja ovat allergisia, joten turha syyllistyä jatkossa jos ja kun lapsi sairastaa.
kun että 100% täysimetetty lapseni on superallerginen ja attooppinen. Omassa tapauksessani ei ole lainkaan selvää, onko ollut ees hyväksi, että imetän, koska lapsi reagoi niin herkästi minun syömiini ruokiin.
Itselläkin oli hirveät odotukset ja lopulta homma ei onnistunut ollenkaan. Nyt lapsen ollessa jo 2 vuotta asia ei tunnu enää niin pahalta, mutta korvatulehduskierteen aikaan tuli monet itkut itkettyä ja itseä syytettyä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
typerältä tämä meidän kulttuuriin kuuluva rinnoista kohkaaminen ja niiden erotisoiminen. Kysyy pokkaa imettää julkisella paikalla. Vasta nyt kolmannen lapsen kohdalla olen osannut olla välittämättä mulkoilijoista.
Vauvallasi on kuitenkin kaikki hyvin, mutta ymmärrän sinun harmisi imetyksen loppumisesta aikaisin. Itse olen imettänyt lapsiani pitkään, mutta paljon on ollut ongelmia varsinkin ensimmäisen lapsen imetyksessä. Ja lapset ovat sairastelleet paljon, ei se imetys ole siltä suojannut! Ja vaikka olen onnistunut imettämään, koen epäonnistuneeni muissa asioissa. Sitä kai se äitiys on, jokainen haluisi olla täydellinen äiti omalle lapselleen. Onneksi lapsille riittää juuri se oma äiti, ei lapsi tarvitse eikä halua mitään täydellistä äitiä =)
Ja jatkossa ehdotan, että laitat itsesi ja oman perheesi etusijalle. Vieraat tulevat kylään silloin kuin teille sopii ja kaikkien ei tarvitse tunkea katsomaan vauvaa sen ensimmäisinä elinviikkoina. On ihan hyvä rauhoittaa ne ensimmäiset viikot.
Hyvää kesän jatkoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin kunnolliset imetyspaidat! Mulla on niin pirun rumat tissit, ettei mitään rajaa. Mutta niistä ei näy oikeastaan mitään, kun on kunnon imetyspaita päällä imetettäessä.
Toiseksi olen AINA kyläpaikoissa pyytänyt lupaa imettää makuuhuoneessa, eikä koskaan ole tullut kieltävää vastausta. imetysrauhaa on kunnioitettu vallan hyvin, ei ole kukaan sinne tunkenut, kun ovi on kiinni.
ja onneksi hoksasin niin myös tehdä, ja pitää oikeudestani siihen kiinni, vaikka pitikin mm. pistää ovi lukkoon ettei äitini tunkisi paikalle häiritsemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paikassa, minusta se on luonnollista myös. Vauvakin häiriintyy, jos kaikki tuijottaa vieressä, ainakin isompi lapsi, joka jo kiinnostunut siitä mitä ympärillä tapahtuu. Esim. oma 4kk aikanaan kääntyi katsoomaan vieressä seisojia, eikä malttanut enää syödä.. :) sitten kohta oli jo nälkäinen uudelleen...
Imetykseen täytyisi saada enemmän tukea myös neuvolasta!
Itselläni ei enää kolmannen lapsen kohdalla ollut mitään tavoitteita (kahta ekaa olin imettänyt 2 kk ja 5 kk -eikä edes täysimetystä vaan pulloa molemmille lisäksi, väillä ihan tuskaa ja taistelua sekin aika) ja olisin antanut korviketta ja omaa maitoa pullosta. Mutta kävipä sitten niin, että täysimetin nuorinta 6 kk vanhaksi, koska lapsi kasvoi pelkällä maidolla ihan älyttömän hyvin ja sai raivarit nähdessäänkin pullon. Vieroitin tuon tissistä 9,5 kk vanhana. Vauvoissakin on kyllä eroa ihan hirveästi. Ja tukea neuvolasta pitäisi todella on enemmän tarjolla.
Ihan törkeä tuo yhden vastaajan mies, joka haukkui lehmäntisseiksi. Maitotissit on ainakin alussa niin ärsyttävät muutenkin, ettei tosiaan tuollaista kaipaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan suunnitellun ajan mutta helppoa se ei todellakaan aina ollut. Mieleen on jäänyt erityisesti se että jotkut sukulaiset tunkivat väkisin samaan huoneeseen missä imetin. Halusin mennä makuuhuoneeseen rauhassa imettämään mutta koko ajan joku lamppasi katsomassa että miten sujuu. Ja joka kerta vauva lopetti imemisen kunnes sain taas houkuteltua imemään. Välillä oli tosi ahdistunut olo ja varsinkin jos vauva rupesi tissillä itkemään kun imetys häiriintyi. Monesti nää uteliaat eivät tajunneet siirtyä kauemmaksi vaan tulevat vielä lähemmäksi arvuuttelemaan että miksiköhän vauva itkee. Jaa miksiköhän?
Kotona rauhassa kaikki sujui hyvin.
Jos meille vielä tulee lisää lapsia niin jatkossa pidän huolen että vieraat eivät tule ainakaan meillä kotona tuijottelemaan, enkä enää käy kyläilemässä niin usein pienen vauvan kanssa. Tulkoot vieraat meille sillon kun heille ja meille sopii. Haluan että kaikinpuolin väsyttävä vauva aika sujuu mahdollisimman hyvin!
Alue: Aihe vapaa
oma mies,tuleva lapsen isä haukkui raskausrintani lehmän utareiksi ja otin niin itseeni,etten imettänyt ollenkaan:(