Lapsen kaveri...

Ekaluokkalaiseni on samalla leirillä yhden luokkakaverinsa kanssa, minä kuskaan, koska vanhemmilla alkaa työt aikaisemmin.



Tämä sovittiin jo aikoja sitten. No, nyt sitten meitä pidettiin sunnuntaihin asti jännityksessä, että koska ko. lapsi mahtaa tulla, tuleeko vai ei. Maanantaiaamuna tuli sitten, vein ja hain. Ruokapöydässä ihmetteli, onko nyt Halloween, kun minulla on oranssia pastaa (sattui olemaan tricolor-pussi kaapissa) ja nyrpisteli, kun oli juuri edellisenä päivänä syönyt pastaa. Juu, olin niin mäntti, että tarjosin hänelle ja omilleni edellisen illan pastakastikkeen loput siinä iltaruoaksi.



Seuraavana päivänä äitinsä ilmoitti managerin elkein, ettei lapsi tulekaan illalla meille, vaan menee kaverilleen. Seuraavana päivänä siirsin oman nuoremman lapseni menoa hakeakseni nämä koululaiset ajoissa - ja kas, lapsi olikin taas loppujen lopuksi menossa jonnekin muualle.



Koko ajan on jotenkin sellainen ylenkatsova pissis-tyyli päällä, kulkee musalaput korvilla ja puhuu bändeistä jne. Tyyppi on 7-vuotias. Minun lapseni ovat jotenkin ihan liian lapsellista ja tyhmää seuraa, jotka kelpaavat, kun muuta ei ole tarjolla...



Enpä ole ihan tällaista prinsessaa aiemmin passannutkaan!