Autokoulun ajokoe eli inssi.
Moi!
Ajattelin kysäistä täältä av:n kirjoittajilta, että monennellako ajokerralla pääsitte inssin läpi?
Entä oliko kenelläkään tutvoa joka tuntui hylkäävän tahallisesti? :(
Haluan kertoa oman tapaukseni ja toivoisin asiallisia vastauksia.
Itselläni ensimmäinen inssin ajokerta ei oikein mennyt nappiin ja ajoin hermostuksissani päin punaisia :S (Ok, ymmärsin minkätakia tuli hylsy)
Mutta nyt toinen kerta (molemmilla kerroilla oli sama tutvo) meni mielestäni ihan täydellisesti ja nyt tutvo yhtä äkkiä päättikin hylätä sen. Syynä kuulemma liian huolimaton kaistanvaihto?! En kuulemma vilkuttanut ja kääntänyt päätä kunnolla.
Tutvo myös naljaili koko ajon ajan ja haukkui myös siitä että nyt olin taas liian varoivainen valojen kanssa. (Kun ensimmäisen inssin reputin juuri niihin) Sanoi myös että EHKÄ minusta joskus tulevaisuudessa turvallinen kuljettaja saadaan, ja määräsi taas lisä ajotunteja, vaikka opettajani mielestä osaan ajaa autoa jo todella hyvin ja osaan säännöt. Muita virheitä ei toisessa inssi ajossa tullut.
Mielestäni hylkäys oli vähän epäreilu, koska kaistanvaihto tapahtui risteyksessä jossa oli todella lähellä sulkuviiva ja valot. Tapahtuma ei mennyt ihan liikennesääntöjen mukaan(mutta sujuvan liikenteen mukaan tehty ja autokoulun opettama tapa eli ei turhia kaistanvaihtoja), mutta mielestäni rike oli todella pieni ja ainoa jonka tein, niin vähän haiskahti tässä rahastus ja tahallinen hylkääminen. :(
Voiko asiasta mihinkään valittaa jos kokee hylkäyksen epäreiluksi?
Mies oli muutenkin vähän asiaton ja mielestäni ilkeä. Hän tiesi, miten tärkeää kortin saaminen minulle oli, joten varmaan nyt nauttii siitä että pienituloinen reppana joutuu koko ajan maksamaan uudestaan noita hirvittäviä summia ylimääräisistä ajoista ja uusia inssimaksuja.
Olen todella surullinen ollut koko päivän ja itkettänytkin on moneen otteeseen. Minulla ei ole varaa maksella enää yhtään lisää noita ajotunteja, ja tuntuu todella turhalta kun osaan kuitenkin jo autoa ajaa. Muidenkin kuin omasta mielestäni.
Kertokaa omia tarinoitanne miten teillä on aikoinaan inssit menny? :) Kiinnostaa kuulla muidenkin kokemuksia.
Kommentit (11)
ja mulla ikää 28 vuotta.
Oli nainen tutvona. Istui hiljaa eikä kommentoinut millään lailla ajon aikana lukkunottamatta sitä, mihin suuntaan halusi mun ajavan seuraavaksi. Paitsi kun ajettiin tutun paikan ohi ja sanoin siitä, vastasi hyväntuulisesti. Oli mukava tunnelma.
Pisti mut peruuttamaan taskuun ylämäessä, ja kun siinä oli mulla pinetä nyhräämistä ennenkuin sain kunnolla auton ruutuun ja sanoin sen ääneenkin, sanoi tutvo vaan että ei tässä mikään kiire ole. Kun auto oli parkissa kysyi vain, että näinkö jättäisit auton, mihin minä että kyllä! Jatkettiin matkaa. Ja vaikka käräytin kytkintä yhdessä risteyksessä niin että tutvon piti avata ikkuna pahan hajun takia, oli inssi mun osalta hyväksytty.
Ap, minusta toi kohtelusi kuulostaa vähän epäasialliselta. Saithan paperin, jossa kerrotaan hylkäyksen syyt yms, sen takan on valitusohjeet. Ja ensi kerralla menet jonkun muun tutvon kanssa ajamaan!
Niin kyllähän tuo vähän rahastamiselta tuntuu. Että jos et kerran mitään suurempia virheitä tehnyt inssissä ja silti hylkäys kun itse aikoinani (4v sitten kun olin juuri täysikäinen) tein muutamia virheitä ja pääsin silti läpi. En mitään isoja virheitä, mutta vähän epävarma olin kun jännitti ja vettä pisaroi ja en hoksannut pyyhkijöitä käyttää ja parkkeeraus meni vähän jotenkuten ym. Oletko jutellut autokoulun opettajille tuosta asiasta? Jos kerran hekin ovat sitä mieltä että osaat jo hyvin ajaa. Jos todella koet tulleesi kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti niin eiköhän autokoulun opettajat osaa neuvoa.. Voihan olla että inssin pitäjä vaan on aika vaativa, mutta suosittelisin puhua niille opettajille :)
Kaikki meni pieleen ja meinasivat jo, että mun pitää vaihtaa autokoulua :-)
Sittemmin kilometrejä tullut kymmeniätuhansia.
että parempi liioitella pään kääntämisen suhteen.
Itse olen päässyt aina ekalla läpi. Tiedä sitten auttoiko minun mumina samalla. Selitin nimittäin ääneen havaintojani :)
Kuulostaa nimittäin hyvin samalta kuin minun kaksi ekaa inssiäni. Vittuilua ja naljailua koko ajan. Virheet olivat selkeät, enkä minä niistä valita, mutta se jatkuva vittuilu ("olisit voinut ryhmittyä muutaman sentin vielä vasemmalle" ym.) eivät suinkaan parantaneet suoritusta.
Olen nyt menossa yrittämään neljännen kerran. Paine kasvaa ja kasvaa...
http://morre.laiskiainen.org/blog/ inssikokemuksia 'liikenne' tagin alla.
Hei kaikille ja kiitos tuestanne! Aion todellakin huomenna piipahtaa tuossa omassa autokoulussani juttelemassa asiasta. Pitää tulla sitten raportoimaan miten kävi :)
MorreD:ille vastauksena kyssäriin että ajan/ajoin inssiäni täällä itä-suomessa päin :) En ihan tarkkaa kaupunkia kehtaa mainita :D
ajamaan sen inssin? Niin taalla USA:ssa tehdaan!
Risteysalueellahan ei saa vaihtaa kaistaa, niin jos siellä olet vaihtanut, niin hylkäys johtuu siitä.
Eli kun sulkuviiva alkaa niin sen jälkeen kaistaa saa vaihtaa vasta risteyksen jälkeen kun katko viiva alkaa.
Tutkinnonvastaanottaja oli oikein mukava ja leppoinen mies. Jutteli koko matkan oikein rennosti vaikka aihe oli vakava (ajoin inssin sinä aamuna, kun yöllä oli tapahtunut se hirveä bussionnettumuus jossain Jyväskylän pohjoispuolella (en millään saa päähän sen paikan nimeä.. Konginkangas tai jotai..?), jossa kuoli jotai 23 nuorta.
Minimiajokerrat oli alla ja Helsingissä kuulemma harva pääsee minimikerroilla. Mutta tämä tyttöpä pääsi. :D Ikää oli vähä vajaa 20.
Hei vähän täällä jälkeen päin kyselen miten sulla kävi sillä 4 kerralla? äsken mulla 3 kerta hylättiin ja kyllä ihan turhaan yrittää keksiä inssinpitäjä ihan päästään noita virheitä :/ haen täältä pientä tukea oon ihan masentunut jo ja kyllästynyt tähän mun ajoopettajan kanssa menee niin hyvin ja sit inssinpitäjän kanssa alkaa jo hermot mennä.
toisella yrittämällä. Eka hylkäys oli ihan ok, joskin selvän virheen lisäksi opettaja valitti kun en tarpeeksi käännellyt päätäni kun katsoin tuleeko jalankulkijoita. Minusta vähän tulkinnanvarainen juttu, jos selvästi näkyy pitkältä matkalta ettei ketään tule, niin pitääkö silti alkaa vetämään itseään korkkiruuville. Inssiin menijöille vinkiksi että pitää.
Toista(kin) yritystä jännitin aivan hysteerisesti, rystyset valkoisina ja pulssi oli varmaan 200. Opettaja huomasi jännittämiseni, ja päästi siitä huolimatta läpi. Varsinaisia virheitä en tehnyt. Sanoi vain että ei tässä ole meininki reputtamisen ilosta reputtaa. Että liikenteeseen vain opettelemaan :S. No tuleehan sitä varmuutta pikku hiljaa...
Kuulostaa keljulta tuo sinun tapauksesi. Aika moni varmaan kokee tulleensa inssissä kaltoin kohdelluksi, mutta harva lähtee rutisemaan. En tiedä miten se käytännössä käy.
Mitään en ole eläissäni jännittänyt niin kuin inssejä, ja harva tilanne on ollut epämiellyttävämpi. Tsemppiä sulle seuraavaan kertaan!