Vieläkö ottaisit uuden miehen?

Enkä usko kohtaavani ihmeitä.

En luota kehenkään tämän nykyiseni jälkeen ja muutenkin olen tosi hidas ihastumaan.

aattelin etten koskaan ikinä enää keneenkään rakastu tai ketään ota, mutta toisin kävi.. oon onnellinen

pitkin kämppää pyykättäviksi.

pitäisi kyllä olla.. SIttemmin voisin ottaa vakavamman, mutta sellaisen suhteen jossa asutaan erillään eikä roikuta toisissa ja hoidateta omia asioita toisella... tietysti kyllä sitä takaraivossa varmaan on kuitenkin toivo " ikuisesta ja onnellisesta suhteesta"

Eli seurusteltaisiin pitkään, eikä muutettaisi muutaman ekan vuoden aikana yhteen eikä mentäisi kihloihin...



Nyt olen mieheni kanssa ollut 4,5 vuotta, 3 vuotta ollaan asuttu yhdessä, kolme vuotta oltu kihloissa, 1,5 vuotta naimisissa ja lapsi on vuoden...



Joskus tuntuu, että vaikka mies on lähes täydellinen, niin pidettiin turhan kiirettä... Olisi ihana kun vielä saisi seurustella, ilman mitään sitoumuksia... Lasta en silti vaihtaisi pois, mutta elämässä olisi edes vähän jännitystä ja vaihtelua kun seurustelisi eikä olisi naimisissa... Tai jotain, en tiedä :) Jotenkin vain kaipaan niitä seurusteluaikoja :) Mutta kai se oli silloin sitä alkuhuumaa...

Tai sitten olisin yksin ja onnellinen.

ollaan oltu yhdessä kohta 7 vuotta (oon nyt 22 ja mies vuotta vanhempi) naimisiin mentiin kesällä. lapsia ei vielä ole, joten jos nyt menisi sukset ristiin ja ero tulisi, eläisin varmasti vielä " nuoruutta täysillä" , sillä vaikka nuoruuteni elinkin, niin sinkkuilu jäi vähiin:) kaikkia muita " nuorten juttuja" kyllä tein:)