Ärsyttää sellaiset lahkeessa roikkujat ja perään itkijät

mut pahinta jos takertumiseen liittyy syyllistämis-raivoamis-itsetuhoisuus.

vuoronperään syyllisti, haukkui, itki, raivosi, oli lähdössä andeille vaeltamaan, sitten olin taas sen elämän rakkaus ja sitten syyllisti haukkui, itki...

vuoronperään syyllisti, haukkui, itki, raivosi, oli lähdössä andeille vaeltamaan, sitten olin taas sen elämän rakkaus ja sitten syyllisti haukkui, itki...

paitsi seurusteluni kesti vain kuukauden kun päätin sen, sairaalloisen mustasukkaisten piirteiden ilmettyä. MUTTA mies roikkui ja syyllisti mua sen jälkeen melkein kaksi vuotta, siis kuukauden suhteen ansiosta joka oli lähinnä kahvilatapailua!

käy oven takana, piilottelee työpaikan lähettyvillä ja muka sattumalta pölmähtää esiin. pelottava!

vaikka muutat paikkakuntaa, otat uuden numeron ja laitat sen salaiseksi.

ja saada sut ärsyyntymään. Ja ap tarttuu syöttiin.

ja saada sut ärsyyntymään. Ja ap tarttuu syöttiin.

eikä välitä vastapuolen reaktiosta yrittäessään saada omaa tahtoaan läpi.

yksi nuoruudenaikainen poikaystävä 2 kk seurustelun jälkeen otti eron niin raskaasti, että soitteli mulle useammankin kerran, että aikoo tappaa itsensä ja meinaa ajaa päin kalliota, ja että on katsonut paikankin jo valmiiksi (arvatkaa kuinka kamalalta tuo tuntui musta, kun olin silloin itse vasta 16 v. enkä sinänsä käsittänyt asiaa.. ei se siis itseään kuitenkaan tappanut sitten)



toinen roikkui pitkään perässä ja syyllistys-itkemisjuttuja häneltäkin, lisäksi jotain mun mielestä ihan sairaitakin juttuja jo, esim. hän oli tehnyt kotiinsa "alttarin" mulle, mun kuvia ja sitten hirveästi kynttilöitä yms. joita poltteli :O



Ja kolmas sitten soitteli sekin pitkään eron jälkeen ja pahimpia olivat kännissä soitetut aggressiiviset soitot joskus neljän aikaa yöllä ja mies uhkasi myös vähintäänkin ajavansa tunnin päästä umpihumalassa töihin "niin lujaa kun auto kulkee" jne.



...kaikkea sitä onkin tullut koettua...

sairaalloisen omistushaluisia. Niin tietenkin. Lyömätöntä av-logiikkaa.

ja saada sut ärsyyntymään. Ja ap tarttuu syöttiin.

eikä välitä vastapuolen reaktiosta yrittäessään saada omaa tahtoaan läpi.

Sairaalloisen omistushaluinen on kyllä vain täysin sokea käytökselleen. eikä välitä vastapuolen reaktiosta yrittäessään saada omaa tahtoaan läpi.

Useimmat sairaalloisen omistushaluiset tietävät tasan tarkkaan mitä tekevät ja mitä yrittävät sillä saavuttaa. He ovat juurikin niitä jotka käyttävät henkistä väkivaltaa suhteen aikana että saavat toisen tuntemaan ettei kukaan muu heitä halua.

He ovat niitä jotka sanovat että tapan itseni jos et ota minua takaisin jne.

Sairaalloisen mustasukkaiset taas ovat niitä jotka eivät näe käytöstään.

Sinut on taidettu nyt koukuttaa. "nokun ei se tiedä mitä se tekee.." Nähty ja tehty..

yksi nuoruudenaikainen poikaystävä 2 kk seurustelun jälkeen otti eron niin raskaasti, että soitteli mulle useammankin kerran, että aikoo tappaa itsensä ja meinaa ajaa päin kalliota, ja että on katsonut paikankin jo valmiiksi (arvatkaa kuinka kamalalta tuo tuntui musta, kun olin silloin itse vasta 16 v. enkä sinänsä käsittänyt asiaa.. ei se siis itseään kuitenkaan tappanut sitten)

toinen roikkui pitkään perässä ja syyllistys-itkemisjuttuja häneltäkin, lisäksi jotain mun mielestä ihan sairaitakin juttuja jo, esim. hän oli tehnyt kotiinsa "alttarin" mulle, mun kuvia ja sitten hirveästi kynttilöitä yms. joita poltteli :O

Ja kolmas sitten soitteli sekin pitkään eron jälkeen ja pahimpia olivat kännissä soitetut aggressiiviset soitot joskus neljän aikaa yöllä ja mies uhkasi myös vähintäänkin ajavansa tunnin päästä umpihumalassa töihin "niin lujaa kun auto kulkee" jne.

...kaikkea sitä onkin tullut koettua...

Tosin mun kohdalla oli nuo piirteet yhdistettynä samaan tyyppiin. Seurusteltiin 2v ja siitä viimeisen puoli vuotta todella, todella huonosti. Olin kuukausia puhunut exälle asioista, mutta se ei ottanu kuuleviin korviinsa. Niinpä jätin pitkään mietittyäni. Ex meni jotenki sekaisin. Esim. asuntoni ulkopuolella kyttäsi, istui tunteja joka päivä autossaan. Jos lähdin kaupungille, seuraili autollaan. Ajoi tyyliin 20km tunnissa vieressä (pikkukaupunki jossa vähän liikennettä, onnistuu kyllä).

Soitteli mulle joka päivä eikä uskonu kun sanoin että lopeta, jouduin vaihtamaan puhelinnumeroa. Oli soittanut vanhemmilleni, isovanhemmilleni, kahdelle tädilleni ja itkeny perääni, uhannut tappaa itsensä ajamalla autolla kallionseinämään tai ampumalla itsensä. Oli myös kertonut tätilleni että haistelee pikkuhousujani jotka minulla oli kuukausia aikaisemmin jäänyt hänen luokseen.

Tätä kesti lähes vuoden.