Me ei miehen kanssa jutella mistään eikä meillä ole mitään

yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia tms?

Joskus valitin tätä eloa ja mies tokaisi että mikä vika tässä.. Me vaan ollaan, en halua tämmöistä mutta vaikea lähteä yksin parantamaankaan ja toisaalta, niin kauan ollut tätä että tokkopa tämä mihinkään muuttuisikaan? Tiedän vaan että mulla on jatkuvasti paha olla.



Pitäisiköhän sitä vaan vuorkrata asunto mulle ja lapsille ja lähteä. Pelottaa tuommoinenkin ratkaisu.