lapsen nukutus hammashoidossa???
onko onnistunut ihan terveyskeskuksen kautta vai yksityisellä?Meillä eskarilainen pelkää ihan hysteerisesti hammaslääkäriä. on tainnut äidiltä periä onnettoman kaluston jonka kanssa saa ravata lääkärissä. Puhuin kerran nukuttamisesta mutta meidän lääkäri ainakin suhtautui kovin kielteisesti....No ehkä viimeisimmän kerran kerran jälkeen voisi ajatella, oli niin kamalaa!
Kommentit (21)
Nukutus on aina riski, ei siihen kannata pyrkiä kun vasta oikeasti viimeisessä hädässä!!!!
Toivottavasti sinä pidät jatkossa lapsesi hampaista parempaa huolta. Menkää yksityiselle lääkärille, joka antaa kevyen anestesian tai jopa nukuttaa. Maksaahan se tietty, mutta lapsen kalusto kannattaa laittaa kuntoon.
Siis vaikka omat hampaani olivat kamalat, niin omien lapsieni hampaista olen pitänyt hyvän huolen. Ei se huonohampaisuus periydy, vaan huono hoito.
nimenomaan voi periytyä! Hyvällä hoidolla voi tietenkin yrittää minimoida perimän haitat.
ja ihmisillä on erilainen hammasluusto vai miten selität sen että joillakin jotka pesevät tosi harvoin hampaansa ei ole välttämättä yhtään reikää.Vai ovatko vaan niin hyvä onnisia että just heille ei ole karies-bakteeri iskenyt??? Toki täytyy silti huolehti mutta miksi ei olisi osittain perinnöllistä?
Siis vaikka omat hampaani olivat kamalat, niin omien lapsieni hampaista olen pitänyt hyvän huolen. Ei se huonohampaisuus periydy, vaan huono hoito.
nimenomaan voi periytyä! Hyvällä hoidolla voi tietenkin yrittää minimoida perimän haitat.
meillä muksu sai rauhoittavia kun jouduttiin pienenä repimään maitohampaat rautahampaiden tieltä. Ressukka ei muistanut koko hammaslääkäri käynnistä mitään. Kauheeta katseltava kun pieni oli niin sekaisin, mutta eipähän jäänyt pelkoja.
Lapsellamme sattui hammastapaturma n. 2-vuotiaana, jonka seurauksena toinen etuhammas alkoi pikkuhiljaa "kuolla", mutta tosi hitaasti, tummui vaan ajan myötä ihan vähän.
4-vuotiaana sattui toinen tapaturma, jossa sama hammas ja vieruskaveri saivat kolhun (todellakin, uskomattoman huono tuuri, koska nämä 2 ovatkin sitten ainoat tapaturmat nyt 9 ikävuoteen sattuneet jutut). Silloin otetun röntgenkuvan perusteella päivystävä hammalääkäri suositteli aiemmin vahingoittuneen hampaan poistoa omassa hammashoitolassa.
Koska ensimmäinen vamma sattui matkalla ja meillä oli sieltä hoitavan hammaslääkärin lausunto ja kuvat, halusin hoitaa asian yksityisellä lääkäriasemalla, josta saimme ensin lausunnon ja suosituksen tehdä homma anestesiassa ja sen perusteella saimme vakuutusyhtiöstä matkavakuutuksen perusteella maksusitoumuksen poistattaa hammas nukutuksessa yksityisellä. Kyseessä siis jo silloin ja yhä edelleen äärettömän hammaslääkärikammoinen lapsi.
Poisto tehtiin ns. humautuksessa ja se kesti ehkä 10 minuuttia. Kaikki meni tosi hyvin. En edes muista paljonko se olisi tullut maksamaan, mutta melkoisen paljon!
Oma tyttöni pelkää hammaslääkäriä hysteerisesti. 1. käyntikerralla huusi hysteerisesti, yritti mennä piiloon tuolin alle ja lopulta karkasi ovesta. Epäilin ettei hoito onnistu rauhoittavallakaan, mutta niin vain onnistui. Seuraavalla kerralla tyttö ei enää etukäteen lääkäriin menoa pelännyt - sai tosin rauhoittavaa taaskin.
Siis vaikka omat hampaani olivat kamalat, niin omien lapsieni hampaista olen pitänyt hyvän huolen. Ei se huonohampaisuus periydy, vaan huono hoito.
Esim. itselläni on todella hyvät hampaat, ei ole koskaan ollut yhtään reikää. Edelleen hammaslääkärissä (käyn siis vain tarkastuksissa) kuulee monesti, oho, onpa upeat hampaat -kommentteja. Oikoa näitä on sitten saanut sitäkin enemmän. Miehelläni on keskinkertaisessa kunnossa olevat hampaat. Yksi hammaslääkäri jopa sanoi, että noin teoriassa mun kannattaisi suukotella lapsia suulle ja miehen ei, jotta mun "hyvä" bakteerikanta tms. siirtyisi lapsille ja miehen huonompi ei. Ei siis nyt oikeasti suositellut näin tekemään, mutta periaatteessa näin.
Minä olen laiska hoitamaan hampaitani, pesen aamuisin ja joskus iltaisin, hammaslankaa käytän joskus jos muistan. Lapset toki tietenkin pesevät hampaat kahdesti päivässä. Ei reikiä yhdelläkään ainakaan vielä (nuorin nyt 6 vuotta)
kehtaamme kyllä ottaa avun vastaan julkisella puolellakin, enkä koe verovarojen tuhlaukseksi =)
Hampaiden reikiintymiseen vaikuttaa eniten sylki(koostumus ja eritys ja bakteerikanta), ravinto(eritoten happohyökkäysten määrä! Normaali 4-6 per päivä, napostelijoilla voi olla vaikka jatkuva 4h:n happohyökkäystä), elämäntavat(fluorin ja ksylitolin käyttö!) Hammasluussa ei ihmisten kesken ole juurikaan eroja, poislukien hampaiden kiilteen kehityksessä tulleet muutokset esim. hypoplasia jolloin hampaat ovat herkempiä reikiintymään. Yleensä tästä kyllä infotaan vanhempia.
-Lapsilla suurin ongelma napostelu!
-Jos sylkeen ei ole pesiytynyt reikiintymistä aiheuttavaa mutans-bakteeria kouluikään mennessä, niin reikiä tuskin koskaan tuleekaan. Reiät aiheuttaa ko. bakteeri, ei karkit yksinään.
-Ite hh:na suosittelen vielä anestesian miettimistä koska siitä tulee kierre, josta ei pääse välttämättä milloinkaan pois. ->Joissain kunnissa voi esim. tehdä suunnitelman jossa lapsi tutustuu instrumentteihin yms ja oppii luottamaan hammaslääkäriin. Nämä tutustumiskerrat voi tehdä vaikka suuhygienistin kanssa.
-Seuraava keino on rauhoittava lääke, mutta kuten anestesiassakin, lapsi tarvii valvojan loppupäiväksi.
-Mitä olen anestesiassa lapsia ollut hoitamassa niin itku tulee jo lääkkeen laitosta, eli ei sieltäkään itkemättä kotiin lähdetä. Tämän lisäksi voi olla erittäin huono-olo. Lisäksi näihin on piiiitkät jonot kunnallisella ja jos reikiä on paljon niin puhkeavat rautahampaat ovat reikiintymisaltteimpia juuri puhkeamisvaiheessa...
Yleisesti ottaen voidaan sanoa että jos reikiä tulee jatkuvasti niin jossain on vika. Vastuu lasten hampaiden hoidosta on vanhemmilla. Esim. Säännölliset ruokailut ja välipalat ovat a ja o. Lapsen käden motoriikka on niin kehnoa, että periaatteessa etenkin poskihampaiden pesussa lapsi tarvitsee apua siihen asti kunnes kaunokirjoituskin luistaa.
Ystävällisin terveisin,
Itsekin "huonoista hampaista" kärsinyt hh
Oletteko itse? Ja vielä tartuttaneet tämän lapsiinne?
Oletteko itse? Ja vielä tartuttaneet tämän lapsiinne?
Itse olen neulakammoinen, ja lapsetkin ikävä kyllä.
Hammaslääkäriä en ole ikinä pelännyt, eikä lapsetkaan.
Mutta 9 vuotias tyttäreni ei. Ei toki käyntejä ole montaa, ehkä 2. (plus suuhygienisti käynnit)
Kerran paikattu ja porattu ilman puudutusta, ylpeä olen =) (toki se on maitohampaan poraus kuulemma erilaista kun rautahampaan)
Yksi asia joka lisää lasten hysteriaa on isä tai äiti hoitohuoneessa. Asia on näin vaikka kuulostaakin oudolta. Terveisn toinen hammashoitaja.
dormicumia, oli siis hereillä kyllä, muttei muista koko jutusta mitään. Tuo kun vie muistin, ja unettaakin kyllä.
Periaatteessa kunnallisella saatiin, mutta rutosissa. Tyttö oli loukannut hampaan tapaturmaisesti päiväkodissa, ja jouduttiin vetämään pois. Ikää hänellä oli vajaa 4v silloin.
Miksi niin monen lapset ovat "hammaslääkärikammoisia"? Oletteko itse? Ja vielä tartuttaneet tämän lapsiinne?
Meillä kammo sai alkunsa yksinkertaisesti tuosta tapaturmasta. Se sattui ja ulkomailla oli tietenkin aika erilaista ja lapsi oli tosi pieni. Tottakai myös toinen tapaturma jätti jälkensä ja varsinkin hm.... itänaapurista kotoisin oleva päivystäjä, joka olisi alkanut repiä hammasta irti suunnilleen siltä istumalta.
Esikoisemme siis itkee hysteerisesti jossain hammasröntgenissä tai koulun tarkastuksessa ja tärisee siinä penkissä. En todella tiedä mitä tehdä. Onneksi on hyvät hampaat.
Kaksi muuta lasta makaavat lungisti tuolissa. Just pinnoitettiin 5 vee hampaita ilman mitään ongelmaa.
ja se tehdään sairaalassa, mutta tosiaan ensin yritetään rauhoittavilla siellä tk-hammaslääkärissä ja lähetteen saa jos ei kaikenmaailman tutustumiskäynnitkään ole tuottaneet tulosta eli hampaita ei pystytä hoitamaan.
Meidän ensi syksynä eskariin menevä lapsi menee nukutuksessa tehtävään hammashoitoon lääkärin ehdotuksesta. Paikattavia ja mahdollisia poistoja on useita ja katsottiin, että koska hän pelkää toimenpiteitä ja yleensäkkin asioita jotka sattuu, kuten verinäytteen ottoa koska hänen suonet eivät ole helposti löydettävissä, niin ei haluta aiheuttaa useita peräkkäisiä lapsen kannalta rankkoja paikkaus/poistosessioita vaan tehdään kaikki kerralla. Hyvä että asia näin hoituu ja varmasti kotihoito parantuu huomattavasti ettei enää jouduta samaan tilanteeseen.
Nukutus on aina riski, ei siihen kannata pyrkiä kun vasta oikeasti viimeisessä hädässä!!!!