Mä en jaksa ton huonosti syövän taaperon kanssa!

Mun lapsi syönyt aamupalaksi palan juustoa, lounaalla pari makaronia ja hernettä, välipalalla lusikallisen raparperisoppaa ja ½ kidiusjugurttia, päivälliseksi pätkän grillimakkaraa, lusikallisen porkkanaraastetta, iltapalaksi kauramuroja maidolla. Maitoa kulauksia välillä.

Meillä on 2v lapsi. On niin raivostuttavaa tämä ruualla sotkeminen ja syömisestä kieltäytyminen, että myönnän stressavaani ja hermostuvani liikaa... Maitoa ottaa pieniä kulauksia, paljoa ei koskaan suostu juomaan. Neuvolan suosituksesta annetaankin kalkkitabletteja erikseen.

Tarjoat siis vain ateriat 5 x päivässä ja aterioiden välillä tulee vain vettä janojuomaksi.



Kaikki maidon ja mehun juominen aterioiden välillä pitää lopettaa, samoin kaikki pienet suupalat (rusinat yms.).



Älä stressaa, jollei aterialla syö niin sitten odotat seuraavaan ateriaan. Älä tuputa, lautanen pois jollei maita. Ei lapsi nälkään kuole.

Yleensä en välipaloja tarjoakaan, mutta nyt hellekeleillä olen siis ulkona antanut jotain välillä että jaksaa olla. Kun jos menee huonovointiseksi niin ei ainakaan syö. Sitäpaitsi tämä lapsi siitä erikoinen, että usein vaan se syömisen aloittaminen ei kiinnosta, jos saa innostumaan niin sitten saattaa syödä - eli joskus antaa jonkun makean jutun ensin ja sitten meneekin makaronilaatikkolautasellinen päälle! Mutta ei siis yleensä syö ollenkaan hyvin.

yhden kesän aamulla puuroa, päivisin vain suolatikkuja ja vichyä, mehujäätä ja jugurttia, jokunen ranskalainen upposi välillä. Illalla taas puuroa. Pituuskasvu vähän hidastui mutta muuten ei aiheuttanut mitään, ei edes hemoglobiini laskenut.



Anna sitä mitä lapsi syö, oli se sitten kinkkusiivuja tai jäisiä mansikoita ja älä stressaa (kuten minä tein)

Mutta entäs, kun se huono syöminen alkaa vaikuttaa normaaliin kasvuun ja kehitykseen? En pidä mitenkään hyvänä vaihtoehtona sitäkään, että lapsi on hengissä, mutta ei kasva eikä kehity riittävästi. Tuo sanonta on todella ärsyttävä ja loukkaava huonosti syövien lasten vanhemmille. Joskus lapsi ei vain syö, vaikka kaiken järjen mukaan pitäisi jo olla nälkä. Nälän tunteeseenkin tottuu, joka tekee syömiseen ikävän kierteen.



Tarjoa ruokaa kuitenkin säännöllisin väliajoin,ja sen ruoan tulee olla korkeaenergiaista. Eli täysmaitoa, voita leivälle ja puuroon, rasvaista jogurttia, ruoka-annoksiin ruokalusikallinen öljyä. Vältä kuitenkin karkkeja, sipsejä, yms. runsaasti huonoja hiilareita sisältäviä ruokia. Älä anna lapsen täyttää mahaansa välipaloilla, tai kuten meillä nyt täytetään veden juomisella mahaa.



t. syömisongelmaisen äiti

Yleensä en välipaloja tarjoakaan, mutta nyt hellekeleillä olen siis ulkona antanut jotain välillä että jaksaa olla. Kun jos menee huonovointiseksi niin ei ainakaan syö. Sitäpaitsi tämä lapsi siitä erikoinen, että usein vaan se syömisen aloittaminen ei kiinnosta, jos saa innostumaan niin sitten saattaa syödä - eli joskus antaa jonkun makean jutun ensin ja sitten meneekin makaronilaatikkolautasellinen päälle! Mutta ei siis yleensä syö ollenkaan hyvin.

Teillä on kyllä päälaellaan tämä ruokailu. Jos lapsi EI SYÖ, niin ota lautanen pois. Ei mitään "jos sille sitten tulee huono olo". Muutaman tunnin päästä seuraavalla aterialla voi maistua paljon paremmin, kun on kenties jo enemmän nälkä.

Ja helle tai ei, niin älä anna niitä turhia välipaloja. Teillä kyllä napero tasan ja tarkkaan vie teitä kuin litran mittaa.

Ja unohda sitten nuo kaikki makeat. Jos sellaisia saa päivän mittaan, niin ei mikään ihme ettei ruoka maistu. Varaudu siihen, että tämän uuden (ja normaalin) ruokailutavan oppiminen ei suju päivässä, vaan saatte varmaankin harjoitella pari viikkoa ainakin.

Meillä on ruoka-asiat päälaellaan, sen mä myönnän. Ei sillä että lapsi saisi makeita herkkuja, vaan sillä että siitä on tullut sellainen show ja uhmailun kohde. Normaalisti ei tietenkään anneta ensin jotain makeaa ja sitten houkutella että ottaisit nyt tätä ruokaakin... mutta tuo on toiminut joskus testinä, kun lapsi selvästi on nälkäinen muttei vaan jostain syystä "tajua" sitä.

Teillä on kyllä päälaellaan tämä ruokailu. Jos lapsi EI SYÖ, niin ota lautanen pois. Ei mitään "jos sille sitten tulee huono olo". Muutaman tunnin päästä seuraavalla aterialla voi maistua paljon paremmin, kun on kenties jo enemmän nälkä.

Tai seuraavana päivänä? Tai seuraavalla viikolla? Miten pitkään antaisit tilanteen jatkua toteamalla, että "napero vie teitä kuin litran mittaa."

Mua kans ärsyttää kun sanotaan ettei lapsi nälkään kuole ja syö sitten seuraavalla aterialla. Meillä on on oikein tyytyväisenä päivän syömättä. Ja vaikka viikonkin lähes ilman ruokaa :( Neuvolasta neuvottu antamaan öljyjä, vitamiini- ja kalkkilisää. Ei tunnu mukavalta.

Meillä ainoastaan esikoinen ollut hyvä syömään pienenä, muut 4 alkaneet syömään normaalisti n. 6 vuotiaana. Sitä ennen tosi linnunannoksia ja ihmettelin miten pysyy hengissä ja vieläpä kasvaa.. Nyt nuorin on 5v, 106cm ja 16kg, alkanut jopa syömään lautasen tyhjäksi.

Minä kyllä olen syöttänyt vielä 5 -vuotiaalle muutaman lusikallisen niin on uponnut paremmin, että on saanut edes sen sinne suuhun jos ei muuten mene yhtään. Joskus kun ei syöminen vaan huvita ja tuntuu vastenmieliseltä lapsesta (vaikka olis just sanonut että hirveä nälkä)niin saa näin ainakin vähän energiaa lapseen eikä kokonaan kuihdu. Saattaa pyöritellä sitä lusikkaa ja kitistä "syötä mua" näyttäen että siinä on joku psykologinen este nostaa sitä lusikkaa itse. Kaikki on kyllä alkaneet ennen kouluikää syömään normaalisti.

Tarjoat siis vain ateriat 5 x päivässä ja aterioiden välillä tulee vain vettä janojuomaksi.

Kaikki maidon ja mehun juominen aterioiden välillä pitää lopettaa, samoin kaikki pienet suupalat (rusinat yms.).

Älä stressaa, jollei aterialla syö niin sitten odotat seuraavaan ateriaan. Älä tuputa, lautanen pois jollei maita. Ei lapsi nälkään kuole.

ja mä olen jo niin tottunut siihen, että ihmeissäni katson millaisia annoksia kavereiden lapset vetää. Ja useimmat heistä syövät vielä aamu-ja iltapalankin lämpimien aterioiden lisäksi!



Mun lapsi ei helteellä syö mitään ennen iltaa, jolloin viilenee. Silloin saattaa syödä ihan lautasellisenkin ruokaa, ja sillä hän pärjää taas pitkälle seuraavaan päivään. MUTTA mä annan lapselle paljon juotavaa pitkin päivää, siis maitoa ja mehua koska niitä lapsi tarvitsee. Mulle lapsen syömiset ei ole koskaan olleet mitään kasvatuksellisia asioita. Niin kauan kuin ateriamäärät (lasken kaiken muun paitsi veden juomisen aterioiksi) pysyy viidessä per päivä ja huolehdin ksylitolin antamisesta ja hampaista muutenkin, en näe miksi systeemiä pitäisi korjata. Jotkut lapset vaan ei välitä syömisestä. Eikä mun lapsi ole edes mitenkään laiha, 90 cm ja 12 kiloa. Hän siis tietää paljonko tarvitsee ja syö sen mukaan.



Mä ymmärrän ap sun stressin, mutta totuus on että lasta ei saa syömään jos lasta ei huvita syödä. Nirsous on sitäpaitsi perinnöllistä, ei mikään tahdon asia eikä kasvatuksen tulos. Siihen ei voi paljoa vaikuttaa vaikka päällään seisois. Tsemppiä teille.:)

Siis oikeesti, noin juuri ei saa tehdä vaan noin tulee niitä lapsia jotka ei syö teini-ikään saakka muuta kuin suklaapatukoita. Aikuinen päättää mitä syödään ja lapsi päättää paljonko syö.

Siinä että pituuskasvu hidastui on jo todistetta että toimintatapa oli väärä.

yhden kesän aamulla puuroa, päivisin vain suolatikkuja ja vichyä, mehujäätä ja jugurttia, jokunen ranskalainen upposi välillä. Illalla taas puuroa. Pituuskasvu vähän hidastui mutta muuten ei aiheuttanut mitään, ei edes hemoglobiini laskenut.

Anna sitä mitä lapsi syö, oli se sitten kinkkusiivuja tai jäisiä mansikoita ja älä stressaa (kuten minä tein)

Meidänkin kaksi nyt jo teiniä oli huonoja syömään. Tuttujen neuvot oli ahdistavia. Älä anna muuta ruokaa kuin mitä olet laittanut, jos ei syö nyt niin pois pöydästä, ole tiukkana, ei välipaloja, ei erikoisoikeuksia, plaah.

Ja minä noudatin neuvoja, tuloksena että molemmat lapset ovat luikkuja ja kalpeita, eivät jaksa mitään, jaloissa on virheasentoja, koulussa keskittymisvaikeuksia, toisella huono näkö vaikka suvussa ei tällaisia vaivoja ole kellään.

Kauhea itsesyytös mulla päällä aina.

Nyt meillä on puolitoistavuotias poika jolla alkaa olla samanlaisia ongelmia syömisen kanssa, vaikka tähän asti on uponnut kaikki.

Nyt en aio tehdä samaa virhettä vaan saa sitten syödä mitä tahtoo ja aion tehdä sitä ruokaa mistä tykkää, kunhan katson että esim. parin viikon ateriakokonaisuus on ravitseva. Ja annan nyt jo ravintolisää, kalaöljyä ja monivitamiinia.



Jos lapsi syö kalaa, kanaa ja lihaa, sekä juo täys/kevytmaitoa, on protskut ja rasva aika hyvällä mallilla, lisäksi oliiviöljyä ja voita ruokaan.

Näitä tarvitaan kasvuun ja aivojen kehittymiseen.

Perunat ja riisit ja puurot on vaan energiaa, niistä ei juuri lapsen kasvuun ja kehitykseen ole apua.

Ja etenkin viimeisestä lauseesta... Meilläkin ihan samanlainen lapsi, juuri 3 vuotta täyttänyt ja syö kuin lintu, etenkin jos pitäisi itse syödä. Mutta ehkä tässä on parempia aikoja edessä joskus tulevaisuudessa :)

Ja meilläkin on ihan turha sanoa, että syö sitten seuraavalla tai sitä seuraavalla aterialla. Ei syö, mutta kitisee kyllä nälkäänsä. Ei vaan taida itse tunnistaa sitä, että kurja olo johtuu nälästä.

Meillä ainoastaan esikoinen ollut hyvä syömään pienenä, muut 4 alkaneet syömään normaalisti n. 6 vuotiaana. Sitä ennen tosi linnunannoksia ja ihmettelin miten pysyy hengissä ja vieläpä kasvaa.. Nyt nuorin on 5v, 106cm ja 16kg, alkanut jopa syömään lautasen tyhjäksi.

Minä kyllä olen syöttänyt vielä 5 -vuotiaalle muutaman lusikallisen niin on uponnut paremmin, että on saanut edes sen sinne suuhun jos ei muuten mene yhtään. Joskus kun ei syöminen vaan huvita ja tuntuu vastenmieliseltä lapsesta (vaikka olis just sanonut että hirveä nälkä)niin saa näin ainakin vähän energiaa lapseen eikä kokonaan kuihdu. Saattaa pyöritellä sitä lusikkaa ja kitistä "syötä mua" näyttäen että siinä on joku psykologinen este nostaa sitä lusikkaa itse. Kaikki on kyllä alkaneet ennen kouluikää syömään normaalisti.

Meillä on tosi hyvin syövä 2-vuotias, mutta ei hänelle näin helteellä paljon mikään maistu.

Huonosti syvistäkin on kokemusta - taloudsta myös löytyy selainen 7v

Minkä ikäinen taaperosi on?



Koita olla stressaantumatta tilanteesta, se vain pahentaa lapsesi suhtautumista ruokaan ja syömiseen. Lapsi kyllä syö sitten kun on nälkä. Jos hampaita tulossa ja ikenet kovin kipeät, saattaa kieltäytyä sen takia. Tai sitten ei vain kertakaikkiaan ole nälkä. Anna juomiseksi maitoa niin saa ainakin vähän energiaa. Jos siis maitoa suostuu juomaan?



Meillä poika alkoi syödä enemmän vasta 1.5 vuoden ikäisenä. Sitä ennen ei syönyt lähestulkoon mitään. Paitsi satunnaisesti. Maitoa joi.



Nyt poika pian 2 vuotias ja nykyään syö sentään jonkin verran, mutta silti tulee niitä päiviä, että aamupalalla syö lusikallisen jugurttia, lounaalla yhden makaronin, välipalalla lusikallisen kiisseliä, päivällisellä yhden broileripalan ja iltapalalla yhden kinkkusiivun. Ja päälle vähän maitoa. Ei vain ilmeisesti ole nälkä.



Älä laita lautaselle paljoa ruokaa kerralla. Ja laita vaikka ruoka-aineet erikseen, eli esim. älä sekoita jauhelihakastiketta makaronin joukkoon vaan pidä ne erillään jne. Meidän poika ei syö mitään jos ruoka-aineet on sekaisin. Kaikki pitää eritellä edelleen.