Ketuttaa anopin "pitäisi ja pitäisi" -puhe!
Hänrllä on kaikenlaista kremppaa ja aina kun käydään siellä, niin valittelee oloaan ja uusia vikojaan. Me emme voi asialle mitään, joten sanotaan vaan että kurjaa, mene lääkääriin. Anoppi siihen, että pitäisi mennä, huomenna varaan ajan. Ja mitään ei kuitenkaan asian eteen tehdä valitetaan vaan.
Sama juttu tosi monen asian kohdalla: pitäisi vihdoin pestä ikkunat, pitäisi ostaa uusi pesukone, pitäisi sitä ja tätä. JA VITTU MITÄÄN SE EI SAA IKINÄ AIKAISEKSI!!
Ei siinä muuten mitään, mutta kun puheen aiheet on vaan sitä, että mitä hänen pitäisi tehdä. Onko muilla samanlaisia tuttuja, sukulaisia tai kavereita?
Kommentit (15)
on perinyt puolet tuon tyypin geeneistä.
Mieheni ei onneksi ole tuollainen, mutta toisaalta aika hidas tekemään päätöksiä...
ap
Hän varmaan vaan puhuu lämpimikseen, menee ja tekee kyllä sitten kun on sen aika.
onhan se ärsyttävää, sillä haetaan huomiota, tehdään itsestään reppana ja raukka.
onhan se ärsyttävää, sillä haetaan huomiota, tehdään itsestään reppana ja raukka.
Jos tuo on ap:n anopin tain sinun äitisi tyyli, sitä ei varmaan kukaan muu pysty muuttamaan.
Hän varmaan vaan puhuu lämpimikseen, menee ja tekee kyllä sitten kun on sen aika.
koska polvet on niin kipeät. Joten luulisi olevan jo aika mennä lääkäriin. Tuntuu jotenkin, että haluaa tekemällä tehdä itsestään marttyyrin. Kaikenlainen saamattomuus ja tyhjän valittaminen ärsyttää minua muutenkin. Jos jotain on tehtävä, niin miksi ei tehdä sitä heti?
ap
ärsyttää ihan helvetisti, olen monesti sanonut ihan nätisti, että no mikset sitten tee sitä ja tätä, että ihan hyvinhän voisit... enää en edes jaksa. Panen toisesta sisään ja toisesta ulos, ja hymistelen vaan. Sitten kun se kysyy, että "Mitä sä Marke (nimi muutettu... ;) ) olet mieltä" olen ihan että aarrgggh sisäisesti, meinaan oikeesti räjähtää. Mitäs sitten kysyy kun olen monesti sanonut että mene ja tee vain!
Jos se on hänen tapansa keskustella ja olla. Jos ette näe kovin usein, etkö voisi hyväksyä, että hänellä on tapansa, jotka ovat sinun mielestä hölmöjä, mutta et ehkä joudu niitä joka päivä kuuntelemaan. Jos hänelle on tärkeää saada puhua asioistaan ja se onkin sinun mielestäsi väärä tapa. Tuskin voit häntä muuttaa, joten kuuntele minkä jaksat ja anna lopun mennä ohi. Jokaisella on tapansa keskustella ja kaikilla se ei ole kaikkia kiinnostava ja älykkään tuntuinen.
pitäs pestä ikkunat, pitäs tehdä sitä ja tätä... Että voisitteko nuoremmaksenne pestä ne ikkunat kun hän ei enää siihen kykene esim jalkasärkyjen vuoksi taikka jos ei kävele hyvin enää, niin miten kummassa hän tosiaan pesisi ne ikkunat ja kiipeäsis sinne katon rajaan josko muori ei suinkaan suoraselkäinen kaksimetrinen ole??
pitäs pestä ikkunat, pitäs tehdä sitä ja tätä... Että voisitteko nuoremmaksenne pestä ne ikkunat kun hän ei enää siihen kykene esim jalkasärkyjen vuoksi taikka jos ei kävele hyvin enää, niin miten kummassa hän tosiaan pesisi ne ikkunat ja kiipeäsis sinne katon rajaan josko muori ei suinkaan suoraselkäinen kaksimetrinen ole??
Itseänikin ärsyttää tuollainen huokailu, vihjailu jne.
Kaikki ihmiset haluavat läheisiltään huomiota.
onhan se ärsyttävää, sillä haetaan huomiota, tehdään itsestään reppana ja raukka.
Jos tuo on ap:n anopin tain sinun äitisi tyyli, sitä ei varmaan kukaan muu pysty muuttamaan.
ja äitini saakin sitä runsain mitoin!
Minun asioitani hän ei jaksa kuunnella vaan sanoo että puhu isälle.
Tietysti pitäisi vaan kuunnella toisesta korvasta sisään toisesta ulos-tyylillä mutta kyllä jos koko ajan valitetaan että se ja se on huonosti niin sitä yrittää auttaa sanomalla että voisitko mennä lääkäriin tms.
ennen sitä imetti, luki satukirjaa kakkoselle, silitti miehen paitaa, luuttusi lattiaa, puhui puhelimessa, leipoi 8 munan täytekakun ja kirjoitti 20 sivuisen novellin, kaikki tämä yhtä aikaa ja vielä vasemmalla kädellä, oikealla laittoi ripsiväriä.
Nykyisin hyvä kun löytää ripset joihin laittaa sitä ripsiväriä tai sitten sanoo että joskus tarttis laittaa ripsiväriä.
Terveisin 46v
Hän varmaan vaan puhuu lämpimikseen, menee ja tekee kyllä sitten kun on sen aika.
Turha siitä on itseensä ottaa. Kaikki tyylillään.
oikeasti renaa kaikki, mutta ei halua myöntää sitä että ikää tulee ja vaivoja kanssa. Yrittää ihan liikaakin voimiensa rajoilla.
se on todella raivostuttavaa!
Mieheni on vielä oikeastaan pahempi, hän puhuu usein siitä mitä hänen OLISI PITÄNYT tehdä. Mitä hyötytä jankata jos ei kerta tehnyt!
on perinyt puolet tuon tyypin geeneistä.