Avioero - kuinka jaksaa?

En koe asiasta syyllisyyttä, koska suhteessa tosiaankin on kaksi osapuolta. Mielestäni on olemassa myös muunlaista pettämistä kuin fyysinen pettäminen tai ihastuminen toiseen. Minä koen, että mieheni petti minut asettamalla työnsä, kaverinsa ja harrastuksensa minun ja avioliittomme edelle. Olin avioliitossamme yksin. Ja nyt muutama vuosi eron jälkeen olen onnellisempi kuin koskaan ja sinäkin vielä olet :)

Minusta on ihan oikein ja tietyllä tapaa positiivistakin, että tunnet siitä suurta syyllisyyttä: sehän kertoo siitä, että arvosi parisuhteessa ovat kohdillaan

Onko ammattiapu tässä auttanut sinua, ihan oikeasti? Oletan kirjoituksesi perusteella että olet itse eronnut näistä samoista syistä.

Häpeä tuntuu välillä niin kovalta ettei tee mieli mennä puhumaan kenellekään.

Ei-ap

Ei tee mieli kertoa pettämisestäni kenellekään eron syitä selvittäessäni. Toki syyt minun puoleltani ovatkin muualla, pettäminen oli ilmeisesti vain "oire", huono tapa ratkaista asia. Vaikkei se mitään edes ratkaissut, loukkasi vain miestäni syvästi ja aiheutti minulle syyllisyyttä ja ahdistusta.



ap

Eräänä aamuna vain heräät ja huomaat että ero ei ollutkaan ensimmäinen ajatus. tsemppiä :)

Kuten sanoitkin et ole yksin vastuussa avioliiton tuhoutumisesta.

Jaksat kyllä, pää pystyyn. Elämä jatkuu. Nurkan takana voi odottaa vielä vaikka mitä muuta ihanaa.

t. muutama kuukausi sitten eron kokenut ja nyt onnellisempi kuin koskaan

täällä olisi käyttöä luotettavalle ja hyvälle miehelle ;) Mikä periaate teillä mättikään??

Mutta jos nainen pettää niin se on miehen syytä kun ei hellinyt tarpeeksi.



Miksi kukaan ei syytä sitä pettäjää?

että selvittäisit itsellesi pettämiseen johtaneet syyt niin, ettet seuraavalla kerralla päädy pettämään. Siis niin, että vaika sun seuraava parisuhteesi menisi täysin samoja uria, niin seuraavalla kerralla osaisit elää tuon kohdan fiksummin etkä sitten pettäisi.

kuitenkin sinua helpottaa varmasti ajatus että moni seikka johti eroon ja kun ratkaisu ja erilleenmuutto on tehty, molemmilla on mahdollisuus rakentaa itseään uudelleen.

oletko ajatellut että petit jotta saisit "oikean syyn' eroon. alitajuntaisesti varmaan tiesit että tuo on se asia mitä miehesi ei anna anteeksi ja saatte siitä syyn lopettaa eli tarpeeksi isojuttu joka antaa siunauksen erollenne. monta kertaa huonossa jamassa olevassa suhteessa kumpikaan ei halua tehdä sitä viimeistä päätöstä. luulen että teit minkä teit jotta saisitte asian päätökseen. tavalla tai toisella se olisi päättynyt ja sinä otit elämäsi omiin käsiisi. nyt tuntuu pahalta mutta tässä on oppimisen ja itsetutkiskelun paikka. olet viisaampi ja vahvempi kun joskus olet valmis tutustumaan uuteen kumppaniin ja tiedät mitä haluat. en kantaisi sitä syyllisyyttä nyt niin rankasti. pääasia että asian saa vietyä päätökseen.

uskon että molemmilla osapuolilla on mahdollisuus uuteen elämään ja mahdollisuus onneen tulevaisuudessa. ei kannata etsiä syyllistä, koska ketä se auttaa?

Kuten sanoitkin et ole yksin vastuussa avioliiton tuhoutumisesta.



Jaksat kyllä, pää pystyyn. Elämä jatkuu. Nurkan takana voi odottaa vielä vaikka mitä muuta ihanaa.



t. muutama kuukausi sitten eron kokenut ja nyt onnellisempi kuin koskaan

Toivottavasti olo tästä tosiaan helpottuu jo muutamassa kuukaudessa, juuri nyt jo sängystä nouseminen tuntuu miltei ylivoimaiselta.



ap

pettämisestä kylläkin. Minusta on ihan oikein ja tietyllä tapaa positiivistakin, että tunnet siitä suurta syyllisyyttä: sehän kertoo siitä, että arvosi parisuhteessa ovat kohdillaan etkä toivottavasti toista käytöstä seuraavassa parisuhteessa.



Vaikka suhde olisi kuinka kriisissä ja viimeisillään, ei pettäminen johdu suhteen tilasta, kuten asian esitit, vaan sen pettävän osapuolen huonosta päätöksestä. AINA on vaihtoehto olla pettämättä. Edellisen suhteen voi ja se pitääkin lopettaa ENNEN kuin lääkitsee itseään ja hellyydenkaipuutaan (tai mitä ikinä tarvetta lääkitseekin) toisen ihmisen kanssa. - Jos siis parisuhteessa on uskollisuuden sopimus ja oletus.



Ero on vaikea prosessi. Myötätuntoni ovat puolellasi. Ja ehkä sinun kannattaisi hankkia vaikka väliaikaista ammattiapua pahimman yli päästäksesi. Älä kuitenkaan rakenna itsellesi ajatuskuviota, jossa pettäminen johtui suhteen tilasta, miehesi käytöksestä tai jostain tarpeestasi, jota et suhteessa saanut tyydytetyksi. Pettäminen johtui vain siitä, että sinä petit. Sitä virhettä ei kannata toistaa tulevaisuudessa: silloin ovat parisuhteen vaikeat kaudet ja erotkin sen syyllisyyden verran helpompia - ja tietysti helpompia toiselle osapuolelle, joka ei tule petetyksi.

Pettäminen oli tosiaan oma itsekäs ja huono ratkaisu. Ja tosiaan tunnen hirveää syyllisyyttä asiasta. En ymmärrä kuinka pystyin loukkaamaan näin julmasti miestä, jota olen rakastanut monta vuotta, ja jonka kanssa olen halunnut yhteisen tulevaisuuden. Mieheni on ollut hyvä ja luotettava aviomies, ja suhteemme olisi ansainnut arvokkaamman päätöksen.



ap

Näin minäkin olen asiaa järkeillyt...olen siis pohtinut toden teolla, että mikä minut lopulta ajoi tähän tekoon, sillä itse olen aina vahvasti vastustanut pettämistä. Avioliittoni oli periaatteessa päällisin puolin kunnossa, mutta muutama melko merkittävä asia ahdisti enkä tuntenut olevani riittävän onnellinen.



ap

itseäni vain.