Lue keskustelun säännöt.
Ystäväni hankkiutui raskaaksi kaksosten ollessa reilun vuoden
11.05.2010 |
Ja ikäeroa kupuksella kaksosiin tuli 1 v 10 kk. Sitten ystäväni alkoi valittamaan: vasyttää, kukaan ei tule auttamaan, kaksoset on villejä, pitäis ulkoiluttaa isompia mutta vauva valvotti. Sai sitten kodinhoitajan joka viikko useaksi päiväksi. Tämäkään ei riittänyt, kodinhoitajat eivät tehneet tarpeeksi, ne laittoi tavaroita vääriin paikkoihin, ne vaihtui liian usein, kaikki ei ollut kivoja, ne komensi liikaa lapsia ym.
No voi helevata sanon minä!!! Kuka käskee tarkoituksella raskautumaan kun on jo kaksi pientä? Ei kai siinä tilanteessa tarvii ihmetellä jos väsyttää? Ja mitä ihmettä, kuka voi valittaa avusta jota sitten saa itse aiheuttamassaan tilanteessa?!?
Mun on ollu pakko laittaa välit vähän tauolle ystäväni kanssa, hän kun on nyt näyttänyt ihan uuden puolen itsestään... Hän jotenkin pummaa kaikilta apua omaan arkeensa. Ehkä hän todella luulee, että ympäristön lapsirakkaus riittää että ystävät jaksavat hoitaa omien lastensa lisäksi hänen kolmikkoaan -illalla kun kodinhoitajan työpäivä päättyy...
GRRRR!
Kommentit (6)
Kyllähän meitä jokaista väsyttää ja siitä väsymyksestä voi valittaa. Silti Ap:n kirjoituksesta sain kuvan, että tässä on kyseessä joku elämäntapavalittaja, jos kerran saatu apukaan ei kelpaa. Kaikella rehellisyydellä mä olisin ja olinkin pahimmassa väsymyksessä kiitollinen ihan kaikesta avusta mitä sain. Aivan yks lysti vaikka ne kattilat olisikin löytyneet kylppärin kaapista. Kunhan ovat puhtaita ja jossain paikassa X.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseaiheutettu väsymys. Itseaiheutettu ylipaino. Itseaiheutettu syöpä. Itseaiheutettu ero ja yksinhuoltajuus.
Jos varta vasten hankkiutuu raskaaksi. Jos kyseessä olisi vahinko esim. tyhmyyden puolesta ("siis emmä tajunnu et imetyksen aikaan voi tulla raskaax?!!") niin olisi jokseenkin eri asia... mutta kyllä sirtä muuten pitäisi kaksosten jälkeen jo tietää, mitä se vauva-arki on. Toisaalta ehkä tää ei tiennyt, mitä arki on kahden puolitoistavuotiaan kanssa?
Mutta onhan noita yhdenkin lapsen äitejä/isiä, jotka vaan kyllästyy ja yrittää sitten sysätä penskan muiden huoleksi.
Esimerkkinä siskopuoleni: hankki lapsen, oli innoissaan ehkä 2 kuukautta? Antoi äidilleen ja äiti nyt ollut lapsen huoltaja kohta 7v - mutta kappas, tuossa pari vuotta sitten piti kuitenkin tehdä toinen? Joka on nyt otettu huostaan heitteillejätön vuoksi. Äitipuoli ei enää lapsenlapsia holhokeikseen halua.
ja aika paljonkin. Ja joo, olen saanut vastauksia, että itehän olet lapsesi hankkinut, kun olen sanonut joskus, että arki uuvuttaa. Ihan päin naamaakin. Sehän kovasti helpottaa! Itse hoidamme lapset aina! ilman tukijoukkoja. En oikein ymmärrä, miksi ei saisi joskus sanoa, että väsyttää. Toisin sanoen, kukaan ei saisi purkaa pahaa oloaan, oli niitä lapsia yksi tai viisi, itse hankittuja kaikki tyynni! Eikä töistäkään saa uupua, itsehän olet työsi valinnut jne.
ehkä se siitä helpottaa ystävälläsi puolen vuoden päästä kun vauva vähän kasvaa..
Kun kuitenkin lähes kaikki ovat johonkin murheeseensa jollain lailla osallisia.
Mutta onhan tuo nyt raskas tilanne varmasti kaikille osapuolille! Pari vuotta vie että pahin väsymys pääsee purkautumaan...