Miten pääsen eroon mieheni tyttären lemmikistä

Pojallani on kaksi gerbiiliä, me hänelle ostimme ne:( Nyt kaduttaa .... Vahingossa nimittäin tuli otettua uros ja naaras, vaikka eläinkaupassa sanoivat muuta. Toisella nyt maha pinkeä kuin pallo.

kysyn, jos veljeni suostuisi ottamaan kaniinin autotalliinsa. Veljeni kasvattaa strutseja, joten eiköhän tuollaisen pienen eläimen pito onnistuisi. Kaniinille autotalli voi olla mukava paikka elää, lattialämmitys on ja tietenkin heinää voi viedä sinne niin paljon kuin huvittaa.

Autotalleissahan on yleensä hiiriä ainakin, ja sukuahan kani ja hiiri ovat.

Voisi sinne talliin laittaa ehkä jonkun temppuradankin kanille, mutta tämä nyt on jossittelua.

Kani ja sinä olette yhtä paljon sukua, kuin mitkään hiiret.

Hävettää, että tällaisia ap:n kaltaisia ihmisiä edes on olemassa - ja vielä samassa kaupungissa. Profiloituu niin Itä-Helsinkiin :(

karata itse

kiitos vaan

Sä et vaan ole eläinrakas, etkä ymmärrä niiden päälle. Sen siitä saa kun otaa eronneen ja lapsia hankkineen miehen riesakseen. Olisit asunut yksin tai etsinyt ihan naimattoman poikamiehen ajoissa.

miehen ja miehen lapsen lemmikeikseen, ei kysele neuvoja huutamalla joltain nimettömältä foorumilta. aikuinen nainen, joka on ottanut kaksi lemmikkiä, hoitaa asian ihan itse. tai vaikka kouluttaa ne lemmikkinsä.

Surullista että tämmöisistä tapauksista joutuu lukemaan..ensinnäkin, on todella vastuutonta ottaa lemmikki ihan vain kun lapsi on semmoista kinunnut..ainahan lapset haluavat kaikkea mutta pian kyllästyvät kun löytävät jotain muuta uutta.Lapselle ei pitäisi antaa aina mitä ne haluaa,pian huomaa kasvattavansa ongelmalasta. Vanhempien tulisi ymmärtää että oli kyseessä mikä tahansa eläin, he siivoavat ja kouluttavat eläimen-ovat vastuussa.Lemmikistä tulisi opiskella, miksi eläin tekee tiettyjä asioita, miten toimia sen jälkeen jne.Eläimen luonne on yleensä ottaen kasvatuksen tulos,tässä tapauksessa kaltoinkohdeltu.Ihmiset ovat kovia syyttämään muita negatiivisista asioista mutteivat halua katsoa itseään peiliin. Kanille tulisi suoda onnellinen loppuelämä,jossa sen ei tarvitsisi enää kärsiä.Teillekin elämä ilman kania olisi helpotus.Toivottavasti tämä oli opettavainen kokemus,ettei teidän perheelle sovi lemmikki.Vai pitääkö vielä monenkin viattoman eläimen pilata elämänsä vuoksenne? Tekstiisi noin muutenkin vastaten:kani jyrsii huonekaluja yleensä ottaen siksi ettei sillä ole virikkeitä,jota ne tarvitsevat-tarvitsevathan ihmisetkin virikkeitä etteivät tylsistyisi.Kania ei tarvitse päästää juoksemaan kuin esim.yhteen huoneeseen.Samalla säästyy suuremmalta vaivalta johtojen piilottelun ym. suhteen. Kani ei ole lapsen äidin luona,koska hän on allerginen-miksi siis vatvot vielä asiaa?Voitko päästää kanin karkuun omille teilleen hyvällä omallatunnolla,tietäen että kani voi joutua kärsimään pitkän ajan ennenkuin se menehtyy?En ihmettele vaikka olisit ajatellut samaa miehesi lapsestakin,sen verrran kylmää leikittelyä luontokappaleen kohtaloa ajatellen.Mies on hankkinut kanin ilman mielipidettäsi,parisuhde on varmaan todella vakaalla pohjalla kun sinulta ei kysytä että sopiiko sinulle jos perheeseenne tulee uusi jäsen..Voin jo kuvitella että lapsi juoksee kania kiinni pitkin asuntoa.Kania ei saa koskaan ajaa takaa,ei ihme että se puree-se pelkää.Kani säikkyy äkkiliikkeitä, maltti on valttia.Kanin käsittely on myös todella tärkeä asia,mikä teidän tulisi opetella.Lapset ovat usein kovakouraisia,nostavat kania väärin jne..niin ja jossain tekstin osiossa luki että" Se piiloutuu sohvien ja kaappien alle ja vaanii siellä." Kanit kokevat olonsa turvalliseksi kyseisissä paikoissa,eivätkä kanit vaani.Kani ei ole saalistajaeläin.Vaaran uhatessa se pakenee ja viime hädässä puolustaa itseään,ei saalista.Oletko kertaakaan ajatellut,miltä sinusta tuntuisi jos sinut jätettäisiin vaille huomiota,ainakun tulisit esiin,vaistoaisit ettei sinusta pidetä ja sinua käsiteltäisiin kovakouraisesti.Ja kuinka pelottavaa olisi kun sinua kymmenen kertaa isompi otus koittaa tehdä sinulle jotain?Pelottaisiko sinua? Kerran teillä on kani, voisit olla aloitteen tekijä ja alkaa tehdä tuttavuutta kanin kanssa.Voitettuasi kanin luottamuksen(joka ei tapahtu hetkessä),alat huomaamaan ettei kani olekaan hassumpi eläin.Kanista kyllä näkee kun se on kiintynyt.Tai toinen vaihtoehto,myykää kani älkääkä hommatko enää eläimiä.

ylempi kirjoittaja on aivan oikeassa. Ja jos kanista on pakko päästä eroon, laittakaa vaikka lehteen ilmoitus että myytte/lahjoitatte kanin. Olen melko varma että parempi omistaja löytyisi! Kanillakin on tunteet, ja sekin ansaitsee hoitoa.

kuka voi olla niin hirvittävä ihminen että IMUROI "vahingossa" poikansa rakkaaat hiiret?! hiiret ovat myös eläviä olentoja, niillä on tunteet! Hiiristä olisi päässyt eroon yksinkertaisesti viemällä ne ulos. Mieti mitä poikasi ajattelisi äidistään kun saisi tietä!

Jos lasta ei kiinnosta lemmikin hoito, niin etsitte sille uuden kodin.

Selventäisikö joku minulle, mikä ap:n viestissä vaikuttaa provolta?

Hups, varmaan juoksi avonaisesta ovesta ja naapurin buldoggi söi sen.

Profiloituu niin Itä-Helsinkiin :(

Ei sinun tarvitse antaa sen juosta kokoajna vapaan. Tosiaan se jyrsii johdot(oikosulku mahdollisuus) ja pissii joka paikkaan,,siitä tulee hirveä käry...

Antakaa pupun valvotusti jaloitella jossain huoneessa kerran päivässä. Missään nimessä ei pidä antaa olla koko ajan vapaan. Se on hankala saada tyytymään häkkiin liian ulkoilun jälkeen. Meillä ainakin pupu kalisteli häkkiä ihan raivopäisenä öisin kun halusi ulos häkistä..