Miksi kotonaoloa glorifioidaan?

siitä saa näitä yleisesti hyväksyttäjä arvostuksen merkkejä, kuten hyvää palkkaa tai hienoa titteliä.

pitää jollakin yrittää perustella.

Eihän kotona olossa pointti olekaan kotitöillä vaan lapsien kanssa olemisessa. Lapset siinä ovat se tärkein asia ja lapsien hyvinvointi.

enkä tajua kyllä yhtään miten kotona olo on laiskuutta. Kotona joutuu hoitamaan lapsia ja siivoamaan niiden sotkuja ja se on paljon rasittavampaa kuin töissä olo. Olen ollut töissä 10 vuotta ennen kuin jäin kotiin lapsia hoitamaan ja odotan että pääsen laiskottelemaan taas sinne siistiin konttoriin.

Lapsella parasta on kotihoito (ei sosiaalisin syin hoidossa olevat), eikä siinä ole pahaa jos äitikin tykkää olla kotona.

Kääntäen voisi kysyä, miksi työntekoa glorifioidaan?

olen saanut olla kotona lasteni kanssa ensimmäiset vuodet. Työni on yhteiskunnan pyörimisen kannalta tärkeää, mutta on olemassa muita työntekijöitä kuin minä, jotka siihen pystyvät vallan mainiosti, osa jopa varmasti minua paremmin. Sen sijaan lapsilleni minä olen ainut äiti ja olen todella onnellinen siitä, että olen voinut olla kotona lasteni ollessa pikkuisia. Ne kotityöt eivät mielestäni tässä yhtälössä paljon paina.

tykkäsivät äidistään ja isästään ja olivat mielissään, kun saivat meidän kanssa kotona olla (vaikka se meistä oli ajoittain rankkaa, tylsää, tyhmää ja lapset kiukutteli). Mies kun tienaa meillä paljon enemmän, niin minähän se kotona kökötin vailla glooriaa, mutta jonkun se oli tehtävä. Eikä ukonkaan mielestä olisi ollut kiva tarhaan tuupata puhetaidotonta pienokaista, kun rahasta ei puutetta ollut eli pakko ei ollut laittaa. Ihan koko 3 v lusin kotona joka vesselin kanssa, enkä katunut ole, vaikka töissä pääsen vähemmällä ja aikuiskontaktitkin voittaa hiekkiskontaktit.