Lue keskustelun säännöt.
KOTIÄIDIT! Leikittekö lasten kanssa, miten?
26.03.2010 |
ja minkä ikäisten kanssa? itse leikin silloin kun olin yhden kanssa kotona varsinkin kun ikää oli 2,5v. Nyt kotona kahden kanssa eikä yhtään huvittaisi leikkiä. jos luppoaikaa niin luen lehteä, katson tv:tä tai olen netissä.
Kommentit (10)
Lapset on 1 ja 5 v. Isomman kanssa vietän aikaa myös lukemalla, pelaamalla ja askartelemalla. Eniten leikin hänen kanssaan silloin, kun pienempi nukkuu päikkäreitä. Koko aikaa ei tarvitse leikkiä, mutta ainakin pari kertaa päivässä leikin. Lapsi on myös ihan tyytyväinen välillä siihenkin, että olen leikissä mukana samalla kun kokkaan tai teen jotain muuta kotihommaa. Mulla on omaa aikaa mukavasti illalla, koska lapset on aina viim. kahdeksalta nukkumassa. Ymmärrän senkin, ettei aina huvita leikkiä. Ei muakaan aina, mutta esikoinen on aina paljon paremmalla tuulella, kun on saanut jonkin aikaa rauhassa puuhastella mun kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leikkimiseen ei onneksi tarvitse enää paljoakaan osallistua, kun lapsista on seuraa toisilleen. Tykkään lasten seurasta, mutta mieluummin minäkin teen jotain aikuista kuin istun lattialla ja leikin. :)
Lapsi on myös ihan tyytyväinen välillä siihenkin, että olen leikissä mukana samalla kun kokkaan tai teen jotain muuta kotihommaa.
ruuanteko aikaan (tai mihin aikaan tahansa oli kotihommia menossa tai ei) piiloleikit on tosi hauskoja(meillä lapset 3, 2 ja kohta 1v), kun pieninkin osaa kanssa piilotella esim vaikka paidan takana.
Välillä piirrellään.. Ja ulkoillaan ja sitten vaihdellaan leluja eli otetaan kaapista esiin jotain millä ei ole leikitty pitkään aikaan ja kaappiin ne joilla on leikitty jo hyvä tovi.
Ja kotihommissa lapset on myös mukana. Milloin on jotain roskiin viemistä tms. Ja pesulla käyntihän on kanssa jotain todella hauskaa.
tai ylipäänsä viettämään heidän kanssaan aikaa.
Esikoinen on ekaluokkalainen poika ja toinen kohta 3 v. poika.
Jos mulla on luppoaikaa, surffaan myös netissä, katson telkkua ta iluen lehtiä, kuten ap:kin. Otan kyllä muksut aina syliin siinä samalla, jos joskus änkeävät. Tai vastaan/keskustelen jotain jos sattuvat kysymään tai kertomaan jotain.
En ole koskaan oikeastaan leikkinyt heidän kanssaan mitään. Joskus ollaan askarreltu tai piirretty, niin että kukin piirtelee omiaan (minä myös) ja sitten vaan kehun heidän aikaansaannoksiaan. Tai hienosti koottuja junaratoja. Tai tulen katsomaan ja kehumaan kun pojat huutavat "kato miten tää pikkuauto hyppää!"
Eniten leikin 4-vuotiaan kanssa, mutta hänen kanssaan leikkiminen on myös työläintä esim. nämä vuorosanaleikit Barbeilla, voi ziisus. Vauvan kanssa taas on tosi kiva leikkiä, mutta hän kaipaa vähiten leikittäjää, touhuaa siinä mukana itsekseenkin. Mutta joo; vauvan kanssa loruillaan, jumpataan ja riehutaan, 4-vuotiaan kanssa leikitään Barbeilla ja Bratzeillä (blääh), tanssitaan, jumpataan, piirretään ja askarrellaan, 10-vuotiaan kanssa tanssitaan, riehutaan ja hassutellaan. Välillä mietin, että olen hullu, kun olen opettanut lapset, että äidin kanssa voi leikkiä. Kaverit, jotka eivät leiki, pääsevät paljon vähemmällä:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoja luen ja ulkoillaan yhdessä mutta en leiki.
Vauva viettää näin 30 min päivässä itsekseen. Aamulla 15min ja monesti päiväunien jälkeen 5 min hereillä.
Pyrin kasvattamaan lapsestani sosiaalisen, nokkelan ja tehokkaan yksilön. Harjoittelemalla eli leikein hänestä on kasvanutkin jo muita etevämpi sekä kypsempi 1o kk vauva.
T: Leski-isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun kasvatusfilosofiani mukaan lasten on erinomaisen hyvä tylsistyä välillä, eikä pitää äitiä viihdytysautomaattina. Tylsyys kehittää mielikuvitusta ja omatoimisuutta ja opettaa sietämään hetkiä, jolloin elämä on vain yksinkertaisesti tylsää. : ) Niitä tulee nimittäin elämässä runsaasti eteen ja niitä joko sietää tai sitten vauhkona koko ajan etsii seuraavaa huippuhetkeä.
Osallistun välillä leikkiin avustavassa roolissa, jos tarvitaan: olen esim "kahvilan" asiakas, jolle tarjoillaan muovikupista "kuumaa kaakaota". Joskus olen kuulemma kuningatar, istun tässä koneella peitto hartioilla ja hallitsen pienten keijujen valtakuntaani...
Luen kyllä lapsille päivittäin ja loruttelenkin. Lisäksi keskustelemme aina päivän tapahtumista ruokapöydässä ja muutenkin juttelemme lähes koko ajan jotain.
Pomputan, loruttelen, laulelen, näytän kirjoja ja leluja, olen jumppamaton vieressä, kutittelen, jne... On ihanaa saada vauva nauramaan! :)
Esikoinen on murkku, joten emme leiki. Jutellaan ja taapero (16 kk) on pieni leikkimään. Mutta istun lattialla ja annan hänen päättää mitä tehdään. Yleensä luemme kasakaupalla kirjoja tai puuhaamme muuta hänen leluillaan. En johda leikkiä, vaan annan hänen valkata lelut.
Esikoisen kanssa leikin aika paljon. Autoilla, eläimillä. Maalattiin vesiväreillä, askarreltiin (mitä vilkas poika nyt malttoi...) ja luettiin paljon kirjoja
Molempien kanssa olen laulanut ja leikkinyt toooosi paljon.