Teini "patoaa" kaiken sisäänsä ja kertoo vasta kun kaikki

on niin huonosti, että näkee jo päälle päin, että voi huonosti ja jokin on vialla. En tiedä, mistä tyttömme on tämän oppinut, koska meillä kyllä on aina keskusteltu kaikesta avoimesti ja muut lapset eivät ole samanlaisia, ainoastaan esikoinen.



Miten tässä olisi järkevin toimia, tulevaisuutta ajatellen tuo on todella huono, että pitää kaiken sisällään eikä kerro tunteistaan tai näytä tunteitaan juurikaan.