äidinmaidonvastikkeista, tietoa kenelläkään?

Tavallinen maito rasittaa vauvan munuaisia, korvike ei niinkään.

onhan ennen vanhaan myös laitettu tutiksi lapselle kangaskääröön sokeripala... Ja annettu piiskaa ja tukkapöllyä...



Kyllä ne korvikkeet on ihan lasten ruoansulatukselle ja ravintoainetarpeelle perustuen kehitetty. Ja jos sun mielestä tavallinen Tutteli on kallista, niin kokeile Neocatea. Kolmen päivän satsi maksaa 60 euroa. Terveisin allergisen mutsi.

Oli jo 70-luvulla.

Ite oon syntynyt 73 ja äiti sanoi, ettei korvikkeita vielä ollut vaan lehmänmaidosta se maito jotenkin keiteltiin. Siskoni syntyi 77 ja silloin kuulemma oli jo korvikkeita saatavilla. Äidinmaitoa sain 3 kk ja siitä eteenpäin olen elänyt lehmänmaidolla. Voisin sanoa olevani keskivertoa terveempi ja vasta aikuisiällä olen herkistynyt siitepölylle... muuten ei oo mitään allergioitakaan. No, ne nyt ei tähän asiaan kuulu mitenkään, mutta kunhan kirjotin.....

mutta rupesin vain miettimään yks kaunispäivä, että mitä eroa on maidolla ja vastikkeella. Markkinavoimat ovat saaneet muutenkin koukkuun monissa muissakin asioissa nykyisin, niin ajattelin vaan, että onko tässäkin jotain sen suuntaista. Ja todella ymmärrän allergisten lasten äitejä, maidot ovat kalliita, mutta nyt vain tilanne tämä tuli yllätyksenä kun esikoisen imetys oli ilmaista..

Itse en korvikkeiden keksimisvuosista tiedä, muuta kuin sen, että minä ja mieheni ollaan kasvettu noin, mies 70- ja minä 80-luvulla.

Tästä tulikin muuten mieleeni, että arvelkaa 60-luvulla on mummoni vauvalle (siis sedälleni) määrännyt lastenlääkäri unilääkettä, kun on valvoskellut öisin! Mummini piti aloittaa työt ja oli niin väsynyt ja sanoi, että parin viikon unilääkekuurin jälkeen vauva nukkui kuin tukki yöt. Että näin ne ajat muuttuvat :)

Taisivat ulkomailla ensimmäiset äidinmaidonkorvikkeet tulla markkinoille 50-luvulla :), Suomesta en ole varma, mutta esim. minä (1967) olen saanut ihan teollista korviketta, en siis puolimaitoa tai kolmeneljäsosa maitoa. Sitä vastoin puoliso (1968) on saanut kauralimaa ja ex-puolisoni sisaruksineen (1965-1972) vuorostaan taas puolimaitoa ja kolmeneljäsosa maitoa. Syyksi oletan mm. eron kaupunkien ja maaseudun välillä (= korvikkeen saatavuus) ja tulotasossa.



Entiset puolimaidot + kolmeneljäsosamaidot keitettiin nimensä mukaisesti sekoittamalla maitoa + vettä ja lisäämällä vähän sokeria. Jos nappaat käteesi äidinmaidonkorvikepurkin, huomaat, että siihen lisätään muutakin :). Äidinmaidonkorvikehan jäljittelee itse äidinmaitoa, jossa on lehmänmaitoa enemmän laktoosia, vähemmän proteiinia + esim. C-vitamiinia, rautaa ja monta muuta asiaa, joita ei lehmänmaidossa ole.



Äidinmaidonkorvike ei ole siten markkinamiesten kehittelemä hömpötys tai vedätys: se on tosiaan vauvalle parempaa kuin lehmänmaidosta suoraan itse keittelemällä tehty maito.

jauheesta tehtävää maitoa vauvoille.





Nimi on Baby Energa.



Pikkuveljeni saivat sitä v.1959. Oli jopa Baby Energa mallas, senior ja junior.



V. 1971 annoin omalle lapselle rintatulehduksen aikaan Baby Eenergaa, muistan paketinkin, siinä oli äiti vauva sylissä...Jossain vaiheessa nimi muuttui vastikkeesta korvikkeeksi.



Paketissa mm. luki että sisältää maltodekstriiniä joka pitää vauvan kylläisenä...



Maitojauheisiin oli lisätty rautaa.



Lehmänmaidosta valmistettiin maitoseos. 0kk-3kk oli ns. 1/2 maitoa jossa puolet maitoa ja puolet vettä. 1 litraan 5dl maitoa ja 5dl vettä, 10tl sokeria.



3kk ikäiselle annettiin 2/3-osa maitoa, litran annokseen 7dl maitoa ja 3dl vettä, 10 tl sokeria.

Ruokaoppaassa luki kuinka maidon keittäminen hajottaa valkuaista jolloin sen sulaminen vatsassa on helpompaa. Maitohan on pastoroitua, joten valkuainen hajotettiin keittämällä.



1950-luvulla valmisteettiin kauravelliä, maitoseoksissa. 1960-luvulla sai neuvolasta ohjeen - Varkilan munavelli, joka suurustettiin vehnäjauholla.

, että soveltuu vauvan herkälle ruuansulatukselle. Lehmänmaidon proteiinit on nimittäin plajon "stydimpiä"/vahvempia/vaikeasti sulavavampia, kuin äidinmaidon, joka onkin juuri ihmiselle "suunniteltu". Lehmänmaito on vasikoiden kasvuun suunniteltu.